Tähtäin idässä : suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa
Vuosina 1941-1944 toteutettiin Suomen idästä miehittämillä alueilla lähihistoriamme laajin suomenheimoiseen kulttuuriperintöön kohdistuneista hankkeista. Lyhyessä ajassa tiedemiesten onnistui kerätä merkittävät kokoelmat suullista kansantietoutta miehitetylle alueelle jääneeltä väestöltä, Suomeen saapuneilta pakolaisilta, maahan saksalaiselta miehitysalueelta siirretyiltä inkeriläisiltä sekä suomensukuisilta sotavangeilta. Sodan autioittamista asumuksista, kalmismailta ja tsasounista ennätettiin hankkia myös laaja kansatieteellinen esinekokoelma. Miehityshallinnossa tiedemiesten poliittisena toimeksiantona oli osoittaa suomalaisjoukkojen Itä-Karjalasta valtaamien alueiden kansallinen ja historiallinen yhteys entisen Suomen kanssa. Kansanelämän tutkijoille ”suomensukuisuuden pelastusoperaatiossa” oli silti kyse myös katoavan kansankulttuurin viimeisien rippeiden talteen ottamisesta.Rauhan tultua miehitysalueelta hankittu aineisto menetti osin merkityksensä ja samalla sen hallussapidosta tuli ulkopoliittisesti kiusallinen kysymys. Nykyisin se liittyy kiinteästi osaksi toisen maailmansodan synnyttämää keskustelua sodan myötä kadonneen, kätketyn ja/tai sen seurauksena palautettavaksi vaadittuun kulttuuriperintöön kohdistunutta väittelyä. - Suomalaisella miehitysajan tieteellisellä toiminnalla on yhtymäkohtia myös saksalaisten valloittamillaan alueilla harjoittaman tieteellisen työn kanssa, Tenho Pimiä osoittaa.Tenho Pimiän väitöskirja luo monipuolisen katsauksen suomenheimoisen kansankulttuuriin kohdistuneeseen tieteelliseen aktivismiin jatkosodan aikana. Tutkimuksen keskeisimpiä kysymyksiä ovat: ketkä Suomeen jääneen sotasaaliin keräsivät? Keitä olivat he, joilta sotasaalis kerättiin? Entä miten sotatoimien yhteydessä maahamme siirretyt suomalais-ugrilaisia kansallisuuksia edustaneet sotavangit sekä inkeriläisevakuoidut päätyivät tieteellisen Suur-Suomi -hankeen välikappaleiksi. Tutkimus perustuu laajaan arkistoaineistoon. Sen keskeistä sisältöä ovat miehitysaikana työskennelleiden tutkijoiden matka- ja työpäiväkirjat sekä tieteellisten seurojen arkistokokoelmat.
...
This thesis deals with the Finnish ethnological activities during the Second World War when Finland occupied large Karelian territories in the Soviet Union. The wartime scientific activity and especially ethnology and the study of folklore in Finland was closely connected to the idea of building Greater Finland.The motor of the scientific research in the occupied areas was the Scientific State Committee on East Karelia, which was founded by the Ministry of Education. The motive of the research was to prove the national and historical kinship of the new areas with former Finland. The work channelled through the Scientific State Committee on East Karelia mainly focussed on organizing ethnological collecting expeditions and on increasing the collection of articles placed in the National Museum of Finland. What was the Finnish ethnology like during the Second World War?To what extent was the research of folk culture politically and ideologically loaded? Those are some of the central questions of this work. The study is based on archive material of the fieldwork made by ethnologists in the occupied territories.
...
Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-3686-0ISSN Search the Publication Forum
1459-4331Keywords
1941-1944 jatkosota sotasaaliit kansatiede kenttätyö suomalais-ugrilaiset kansat kansanperinne tutkimus kansatieteilijät tutkimusmatkat folkloristiikka kansanrunous kulttuuriesineet kansankulttuuri museoesineet ikonit kirkkotaide ortodoksinen kirkko karjalaiset inkeriläiset pakolaiset sotavangit miehitys Karjala Itä-Karjala
Metadata
Show full item recordCollections
- Väitöskirjat [3436]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kyynelten kieli : itkijän kyvykkyys
Aartolahti-Keinonen, Riitta-Sisko (2023)Suomessa tunnettu itkuvirsiperinne pohjautuu karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen, joka alkujaan suullisena ja muistinvaraisena liittyi yhteisöllisiin siirtymäriitteihin. Itkuvirren esittäminen eli äänellä itku on ... -
Âzykovaâ i ètničeskaâ identičnost' lûdej s udmurtskimi kornâmi : na osnove oprosa
Kylmälä, Ksenia (2016)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan 18–30-vuotiaiden udmurttisukuisten etnistä ja kielellistä identiteettiä. Tutkielmassa selvitän, miten 18–30 vuotiaat suhtautuvat omaan etniseen ja kielelliseen perimäänsä ja ... -
Finns in the Colonial World
Merivirta, Raita; Koivunen, Leila; Särkkä, Timo (Palgrave Macmillan, 2021)Utilizing such concepts as “colonial complicity” and “colonialism without colonies”, this chapter examines the case of Finns and Finland as a nation that was once oppressed but also itself complicit in colonialism. It ... -
Sipulikupolien katveessa : ortodoksisen kirkkotaiteen yhteiskunnalliset ulottuvuudet Suomessa 1917-1970
Jolkkonen-Porander, Nina (2007)