Content-based approach to experiencing visual art

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kuuva, Sari
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:55:35Z
dc.date.available 2008-01-09T12:55:35Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.isbn 978-951-39-2850-6
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2850-6
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13232
dc.description.abstract FM Sari Kuuva osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että ihmiset assosioivat taideteoksiin paljon sellaista, jolle ei ole yksiselitteistä havaittavaa vastinetta kuvissa itsessään. Kuvaa tulkitessa katsojalle muodostuu siitä mentaalinen representaatio, jossa kuvan sisältämä havaintoinformaatio sulautuu katsojan persoonallisten tietojen ja tunteiden kanssa. Katsojat kuvittelevat maalauksiin esimerkiksi ylimääräisiä henkilöhahmoja ja aikaulottuvuuksia sekä käyttävät omaa ammattitietoaan apuna kuvan tulkinnassa. Kokemuksemme kuvista poikkeavatkin aina siitä, mitä kuvat puhtaasti visuaalisina ärsykkeinä ovat. – Esimerkiksi Eero Järnefeltin Koli-maisema sai osan katsojista muistelemaan omia luontokokemuksiaan, kun toiset kertoivat näkevänsä siinä kansallis-poliittista tematiikkaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomesta, Kuuva toteaa. Myös tulkitsijoiden erilaiset taustat tulivat ilmi tulkintatapahtumassa: – Taidehistorioitsijat tulkitsivat yleensä Wassily Kandinskyn abstraktia maalausta modernismin viitekehyksessä, esimerkiksi mieltäen kuvan visuaaliseksi vastineeksi musiikille. Kokemattomat taiteen katsojat taas lähestyivät maalausta eräänlaisena musteläiskätestinä. He pyrkivät näkemään siinä esittäviä elementtejä ja jopa ärsyyntyivät, ellei kuvallinen tilanne tulkintayrityksistä huolimatta selkiytynyt, Kuuva kertoo. Visuaalisen taiteen kokemista on tutkittu monilla tieteenaloilla, mutta tieteidenvälinen keskustelu esimerkiksi psykologian ja humanistisen taiteen tutkimuksen välillä on ollut suhteellisen vähäistä. Koska taiteen kokemista on tyypillisesti lähestytty havaitsemisen käsitteen kautta, ovat havaitsemista korkeammat ja sitä ohjaavat kognitiiviset prosessit sekä katsojien väliset yksilölliset erot jääneet vähäisemmälle huomiolle. Väitöskirjatyössään Kuuva kehittää sisältöperustaista lähestymistapaa visuaalisen taiteen kokemiseen kohdistaen huomionsa katsojien mentaalisten representaatioiden sisältöihin ja kognitiivisiin prosesseihin, jotka näihin sisältöihin vaikuttavat. Kokeet osoittivat eroja paitsi tulkitsijoiden käyttämien kognitiivisten käsitteiden, myös heidän emotionaalisten kokemustensa välillä. Estetiikassa on taideteosten herättämiä tunnekokemuksia lähestytty mielihyvän käsitteen kautta. Kuuvan tutkimus osoittaa kuitenkin, että mielihyvä on taiteen kokemisesta puhuttaessa käsitteenä liian yksiulotteinen. Koetilanteissa katsojat mainitsivat yhteensä noin kaksisataa tunnetermiä, joista noin puolet oli positiivisia ja puolet negatiivisia. Lisäksi kokeet osoittivat, että tyylillisesti hyvinkin erilaisten maalausten yhteydessä saatetaan käyttää samantapaista tunneterminologiaa, mikäli teokset ovat esimerkiksi aiheiltaan riittävän samankaltaisia.Vaikka eri katsojien tulkintojen välillä oli samankaltaisuuksia, kaikki tulkitsijat värittivät kuvia aikaisempien tietojensa, elämänkokemustensa ja mielikuvituksensa avulla. Tutkimuksen perusteella vain havaitsemisen käsitteen varaan rakentunut teoreettinen kieli onkin liian kapeaa visuaalisen taiteen kokemisesta puhuttaessa. – Sisältöperustainen lähestymistapa mahdollistaa pureutumisen yksilöllisiin eroihin katsojien kokemusten välillä. Lähestymistapaa on mahdollista hyödyntää paitsi taiteen kokemista tutkittaessa, myös analysoitaessa kokemuksiamme muista arjen visuaalisista esineistä ja ilmiöistä, Kuuva sanoo. fi
dc.description.abstract In this dissertation experiencing visual art is studied in a reference frame of content-based approach, both theoretically and empirically. Content-based approach investigates human thinking in different contexts. It focuses on information contents in mental representations and on those cognitive processes through which our mental representations are constructed. It is assumed that our mental representations of artworks include both perceivable and non-perceivable content elements, which can be either cognitive or emotional. Because experiencing visual art has typically been approached through the concept of perception, higher cognitive processes, such as apperception, restructuring, reflection and construction have received less attention. It is possible to understand these modes of thinking as sub-processes of picture interpretation, and through these concepts the problematics of mental contents can be analysed. In this thesis picture interpretation is understood as one subtype of human problem solving activities, and art historians are defined as experts in picture interpretation. Mental contents of art historians and lay spectators are investigated through seven experiments. Experiments 1-4 clarify the roles of perceivable and non-perceivable mental contents in experiencing visual art, and Experiments 5-7 focus on emotional experiences of spectators. Empirical data is studied by means of qualitative and quantitative analysis. Experiments show that non-perceivable content elements play essential role in mental representations of all spectators, and they also show some significant differences between cognitive and emotional experiences of art experts and novices. Thus, results received suggest that the concept of perception cannot exhaustively explain our experiences of visual art. Therefore it is essential to sharpen our theoretical language concerning the problematics of experiencing visual art. Through the concepts of apperception, restructuring, reflection and construction, we might come to a better understanding of spectators’ mental processes during picture interpretation. en
dc.language.iso eng
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in computing;76
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-2826-1
dc.title Content-based approach to experiencing visual art
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-2850-6
dc.subject.ysa visuaaliset taiteet
dc.subject.ysa taide
dc.subject.ysa kokeminen
dc.subject.ysa havaitseminen
dc.subject.ysa aistiminen
dc.subject.ysa kognitiiviset prosessit
dc.subject.ysa tunteet
dc.subject.ysa kuvataide
dc.subject.ysa kuva-analyysi
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Information Technology en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record