Esinekokonaisuuden monenlaiset merkitykset : tapaus Lukkosen-kokoelma, KAMU Espoon kaupunginmuseo
Authors
Date
2024Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Museoiden kokoelmissa on paljon esineitä, joiden kontekstitiedot ovat vähäisiä tai jotka rajautuvat museon tallennusvastuun ulkopuolelle. Näin ollen esineiden merkitys museokontekstissa on puutteellinen, mikä vuorostaan vaikeuttaa niiden käyttöä. Käyttöastetta on mahdollista parantaa esimerkiksi esineiden merkityksellistämisen kautta. Tutkielman esimerkkitapauksena on KAMU Espoon kaupunginmuseolle vuonna 2010 lahjoitettu esinekokonaisuus. Kyseessä on aikanaan keräilyharrastuksen myötä muodostunut kokoelma, joka koostuu yli tuhannesta sähkötoimisesta esineestä. Lahjoitushetkestä alkaen esineet olivat olleet käsittelemättöminä museon säilytystiloissa vuoteen 2021 asti, jolloin kokonaisuus inventoitiin. Vuonna 2022 osa esineistä oli mukana osallistavassa pop up -näyttelyssä.
Maisterintutkielmassani tarkastelen esinekokoelmaan liittyviä erilaisia merkityksiä keräilijän, museon sekä näyttelykävijöiden näkökulmista käsin. Samalla kiinnostukseni kohdistuu etenkin museoiden kokoelmissa oleviin matalan käyttöasteen esineisiin ja esinekokonaisuuksiin. Selvitän miten osallistava pop up -näyttely mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan tämänkaltaisten esineiden hyödyntämiseen. Merkitysten ohella tarkastelen myös, miten osallistava pop up -tapahtuma koetaan kävijöiden näkökulmasta. Esinekokonaisuuteen liittyviä merkityksiä peilaan keräilijän kokoelmastaan kirjoittamaan omakustannekirjaan, museon kokoelmapolitiikkaan sekä näyttelytoteutuksen kautta saatuihin kyselyvastauksiin. Kokoelman esineet itsessään ovat myös olennainen osa tutkimusaineistoani. Erilaisten merkitysten paikantamiseen hyödynnän suomalaista merkitysanalyysimenetelmää ja koostan näyttelyssä esillä olleen osakokonaisuuden merkityslausunnon.
Tutkielma osoittaa miten osallistavan pop up -näyttelyn myötä on mahdollista kehittää matalan käyttöasteen esineiden käyttöpotentiaalia sekä rikastuttaa niiden merkitystä. Esillä on yhden esinekokonaisuuden matka keräilykohteesta aina pop up -tapahtumaan asti. Kokoelman ja sen esineiden merkitys on jokaiselle erilainen, minkä ohella esineen tuttuus tai tuntemattomuus vaikuttaa merkitysten muodostumiseen. Tutkielmassa korostuu, miten fyysiset esineet ovat merkityksellisiä itsessään. Esine tulee näkyväksi käytön sekä muistamisen kautta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Mikä kuuluu museoon? : esinekokoelmien kartutusaikeet ja niiden toteutuminen kolmessa museossa
Alén, Vesa (2018)Tutkielman tavoitteena on vertailla kulttuurihistoriallisten museoiden esinekokoelmien tosiasiallista kartuntaa julkilausuttuihin kartutustavoitteisiin. Aineistona on käytetty Kymenlaakson museota, Pohjanmaan museota ja ... -
Imperiumin temppeli : British Museumin Egypti-kokoelmat brittiläisen imperiumin rakentajina 1880-1898
Rautiainen, Ville (2019)Tutkielmassa tarkastellaan British Museumin muinainen Egypti-kokoelmien roolia brittiläisen imperiumin ideologian sekä käytänteiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Tutkielman lähteinä on käytetty British Museumin opaskirjoja, ... -
Taulunkehys ja museo : kehyksen museoarvo ja asema kokoelmissa
Rantala, Satu (2013)Tutkielman aiheena on taulunkehysten museoarvon muodostuminen ja asema museoiden kokoelmahallinnassa. Tutkielman tavoitteena on tarkastella kehystä aineellisena esineenä ja merkityksenmuodostajana museologian ja esinetutkimuksen ... -
Esineiden tarinat : museoesineen merkitys ja sen tutkiminen Museum of Broken Relationships -museon esineistä kerrottujen tarinoiden kautta
Pajunen, Suvi (2018)Mitä yhteistä on vihreällä t-paidalla, Christian Boltanskin Sydänarkiston arkistointinumerolla sekä kastanjanpähkinällä? Kyseiset esineet liittyvät Museum of Broken Relationships -museon kokoelmiin. Museo, mikä sai ... -
Kansallisarkiston kokoelmien konservoinnin historiaa
Kantanen, Kaisa (2022)Kansallisarkistossa Rauhankadulla Helsingissä on paperikonservointia tehty yli sata vuotta. Arkistokonservointi on perustunut kirjansidontaan ennen varsinaisen konservaattorikoulutuksen alkamista vuonna 1984. Ennen ...