Kolme rikostapausta : millä tekijöillä on yhteyttä suomalaisten rangaistusasenteisiin

Abstract

Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millä asioilla on yhteyttä suomalaisten suhtautumiseen rikosten eri tyyppejä kohtaan. Suhtautumista rikollisuuteen tarkastellaan rangaistusasenne termin avulla. Toinen keskeinen käsite on arvot, joiden määrittämisessä on hyödynnetty Schwartzin arvoteoriaa. Rangaistusasenteen mittarina käytetään vastaajan antamaa tuomiota tiettyyn rikostapaukseen. Rikostapauksia valittiin kolme: törkeä huumausainerikos, raiskaus ja törkeä veropetos. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä sekundaariaineistoa FSD3162 Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016. Aineistosta hyödynnettiin sosiodemografisia muuttujia, vastaajan antamaa tuomiota rikostapaukseen ja vastaajan tärkeiksi kokemia arvoja. Arvoista luotiin faktorianalyysin perusteella kolme arvoulottuvuutta: sosiaalinen säätely, itsensä korostaminen ja itsensä ylittäminen. Tutkimuksessa selvitettiin taustamuuttujien, uhrikokemuksen sekä arvojen ja arvoulottuvuuksien yhteyttä rangaistusasenteeseen. Yhteyksiä haettiin ristiintaulukoita, riippumattomien otosten t-testiä ja erotteluanalyysiä hyödyntämällä. Rangaistusasenne näyttää tutkimuksen valossa olevan riippuvainen rikostyypistä. Törkeän huumausainerikoksen kohdalla löydettiin eniten yhteyksiä; iäkkäämmät, matalammin koulutetut, perinteet ja itsensä korostamisen tärkeäksi kokevat sekä itseohjautuvuutta vähemmän arvostavat suhtautuvat siihen ankarammin. Raiskaukseen suhtautuvat ankarammin nuoremmat ja hyväntahtoisuuden tärkeäksi kokevat. Miehet, iäkkäämmät ja matalammin koulutetut suhtautuvat puolestaan ankarammin törkeään veropetokseen.