“I can be child. I can be energized. I can be negative and after sports I can be fun.” : Ukrainasta Suomeen tulleiden yläkoululaisten kokemuksia liikuntatuntien merkityksestä hyvinvoinnille

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää Ukrainasta sodan vuoksi paenneiden nuorten kokemuksia koululiikunnan merkityksestä psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä Suomeen sopeutumiselle. Lisäksi tutkittiin, millaisia eroja tutkittavat ovat kokeneet Suomen ja Ukrainan koululiikunnan välillä. Sotaa pakeneminen voi aiheuttaa kuormitusta nuoren mielen hyvinvoinnille, joten on tärkeää löytää keinoja pakolaisnuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Koululiikunta voidaan nähdä yhtenä keinona pakolaisten hyvinvoinnin ja sopeutumisen edistäjänä, sillä liikunta tutkitusti vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin sekä tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden luomiselle.

Tutkimus toteutettiin laadullisilla metodeilla, sillä tarkoituksena oli tutkia nuorten omia kokemuksia. Tutkimusotteessa on piirteitä fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusperinteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka toteutettiin englanniksi. Haastatteluihin osallistui kuusi 13–16-vuotiasta ukrainalaisnuorta, jotka kävivät valmistavaa luokkaa ja olivat asuneet Suomessa noin vuoden. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.

Liikuntatuntien keskeisimpiä merkityksiä hyvinvoinnille olivat mielialan paraneminen, ihanneminän toteuttaminen, hyvinvointitaitojen oppiminen ja muutokset vertaissuhteissa. Pääosin oppilaiden mainitsemat merkitykset hyvinvoinnille olivat positiivisia, mutta liikuntatunnit saattoivat esimerkiksi myös väsyttää ja niillä saattoi tulla konflikteja oppilaiden välillä. Ukrainan ja Suomen koululiikunnassa oli eroa vertais- ja oppilas-opettajasuhteiden tuttavuudessa sekä autonomian kokemuksessa. Ukrainassa koettiin läheisempiä ihmissuhteita ja enemmän autonomiaa. Koululiikunta edisti sopeutumista suomen kielen oppimisen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisen kautta. Sopeutumista esti se, että vain puolet oppilaista oli päässyt liikkumaan yhdessä suomalaisten oppilaiden kanssa ja yhtä lukuun ottamatta ukrainalaiset oppilaat eivät olleet saaneet koululiikunnasta suomalaisia kavereita.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululiikunta on antanut Ukrainasta paenneille nuorille tilaisuuden kohottaa mielialaa ja kehittää sosiaalisia taitoja. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koululiikunta voi tukea pakolaisnuorten sopeutumista uuteen kotimaahan, mikä osaltaan myös vaikuttaa nuorten psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus antaa arvokasta tietoa liikunnanopettajille ukrainalaisten pakolaisoppilaiden kokemuksista. Maasta paenneita nuoria opettavien opettajien on hyvä panostaa lämpimiin opettaja-oppilassuhteisiin sekä oppilaiden kohtaamiseen kielimuurista huolimatta.

The purpose of this master's thesis was to investigate the experiences of youth who have fled from Ukraine because of war regarding the importance of school Physical Education for their mental and social well-being as well as their adaptation to Finland. Additionally, the purpose was to explore the differences the participants perceived between Physical Education in Finland and Ukraine. Fleeing from war can impose stress on the mental well-being of young people, hence it is important to find ways to promote their well-being. Physical Education can be seen as one way of promoting the well-being and adaptation of refugees, as research has shown that exercise has a positive impact on mental well-being and provides opportunities for creating social relationships.

The study was conducted using qualitative methods, as the purpose was to explore the participants' own experiences. The research approach has elements of phenomenological-hermeneutic tradition. Data for the study was collected through semi-structured interviews conducted in English. Six Ukrainian teenagers aged 13–16, who attended preparatory classes and had been living in Finland for about a year, participated in the interviews. The interview data was analysed using qualitative content analysis.

The key meanings of Physical Education for well-being included improvement in mood, execution of ideal self, learning well-being skills and changes in peer relationships. Mostly, the meanings mentioned by the students regarding well-being were positive, but for example, Physical Education classes could be also tiring and conflicts between students could arise. There were differences between Ukrainian and Finnish Physical Education in terms of familiarity in peer and student-teacher relationships and in the experience of autonomy. In Ukraine, closer relationships and more autonomy were experienced. Physical Education promoted adaptation through learning Finnish language and getting to know Finnish culture. The challenge for the adaptation was the fact that only half of the students had been in Physical Education classes with Finnish students, and apart from one student, Ukrainian students had not made Finnish friends through Physical Education.

The results of the study indicate that Physical Education has provided opportunities for young people who have fled Ukraine to improve mood and develop social skills. The study suggests that Physical Education can promote the adaptation of refugee youth to their new homeland, which also affects their mental and social well-being. The study provides valuable information for Physical Education teachers about the experiences of Ukrainian refugee students. Teachers who educate young people who have fled their country should consider warm teacher-student relationships and in meeting the students despite the language barrier.