Yläkoululaisten kokemuksia liikunnanopetuksen tavoitteista ja niiden eroavaisuuksista oppilasryhmissä
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 7.- ja 9. -luokkalaisten oppilaiden kokemuksia liikunnanopetuksen tavoitteiden tärkeydestä. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella eroja fyysisen aktiivisuuden, urheiluseurassa harrastamisen, koetun liikunnallisen pätevyyden ja liikunnan arvosanan mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös liikunnanopetuksen tavoitteiden tärkeyttä vähän liikkuvien, urheiluseuratoiminnan ulkopuolella olevien, heikon liikunnallisen pätevyyden kokeneiden ja heikon liikunnan arvosanan saaneiden nuorten näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto koostui ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 (LIITU)” -tutkimuksen osa-aineistosta (n=1120). Kyselyyn vastanneet nuoret olivat 7.-ja 9. -luokkalaisia poikia ja tyttöjä. Tutkimuksessa käytettiin sovellettua Koululiikunnan pedagogiset ulottuvuudet- mittaria liikunnanopetuksen tavoitteiden tarkastelussa. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta tarkastelin liikkumisen useudella ja koettua liikunnallista pätevyyttä väittämällä ”olen hyvä liikunnassa”. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan tytöt pitivät liikunnanopetuksen tavoitteita tilastollisesti merkitsevästi yleisemmin tärkeämpinä kuin pojat luokkatasosta riippumatta. Luokkatasojen välisessä tarkastelussa ei löytynyt niin merkitseviä eroja tavoitteiden tärkeyden kokemisessa. Liikunnanopetuksen tavoitteiden tärkeimmät merkitykset olivat nuorilla yleisesti ottaen samanlaisia ryhmästä riippumatta. Tärkeimpinä tekijöinä liikunnanopetuksessa koettiin hauskuus, terveyden edistäminen ja hyvä ilmapiiri. Vähemmän tärkeiksi koettiin hikoileminen, hengästyminen ja kuntotestien merkitys.
Tutkimukseni antaa kuvailevaa tietoa liikunnanopetuksen tavoitteiden tärkeydestä. Liikunnanopetuksen ryhmät koostuvat hyvin erilaisista nuorista, joilla kaikilla on omat arvot, asenteet, taustat ja kiinnostuksen kohteet. Tutkimus laajensi näkemystä erilaisten oppilaiden liikunnanopetuksen tavoitteille annetuista merkityksistä. Tulosten pohjalta voidaan paremmin kohdentaa liikunnanopetuksen tavoitteita ja toimia erilaisten oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Tietoa tarvitaan, jotta jokainen oppilas olisi askeleen lähempänä liikunnallisen elämäntavan omaksumista.
...
The purpose of this study was to find out how important goals are in physical education for 7th and 9th grade students. Additionally, the purpose was to examinate differences in the meanings given to the goals of physical education by physical activity, organized sports, perceived physical competence, and the grade in physical education. The study also looked at the importance of physical education goals from the perspective of low physical activity, out-of-sport youth, low perceived physical competence, and the low grade in physical education.
The data of this study consists of the data of the “Lasten ja Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018” (LIITU) research (n=1120). Respondents of the questionnaire were 7th and 9th grade boys and girls. In this study I used customized Pedagogical Dimensions in Physical Education Inventory to look at physical education goals. Additionally, I looked at physical activity with frequency of movement and perceived physical competence by claiming “I am good at exercise”. Direct distributions, crosstabs, and Chi-Square test were used as statistical methods of analysis.
According to the results of the study, girls considered the goals of physical education to be statistically significantly more important than boys regardless of class level. The examination between the class levels did not find such significant differences in the perception the importance of the goals. The main meanings of the goals of physical education were generally similar for young people regardless of the group. Fun, health promotion and a good atmosphere were perceived as the most important goals in physical education. Sweating, shortness of breath, and the importance of fitness test were felt to be less important.
My research provides descriptive information about the importance of physical education goals. Physical educations groups are made up of very different young people, each with their own values, attitudes, backgrounds, and interests. The study broadened the view on the meanings given to the goals of physical education in different students. Based on the results, it is possible to target the goals of physical education better and act according to the needs of different students. Information is needed to bring each student one step closer to embracing an active lifestyle.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29624]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Yläkoululaisten fyysinen aktiivisuus, viihtyminen ja suhtautuminen koulun järjestämään liikuntakerhotoimintaan
Ståhlberg, Anna-Maria; Laukka, Julius (2016)TIIVISTELMÄ Ståhlberg, Anna-Maria & Laukka, Julius (2016). Yläkoululaisten fyysinen aktiivisuus, viih-tyminen ja suhtautuminen koulun järjestämään liikuntakerhotoimintaan. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. ... -
Luokanopettajien näkemyksiä liikunnanopetuksen tavoitteista ja lasten liikuntasuhteen sekä liikunnallisen elämäntavan rakentumisesta
Hautalampi, Masi (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien näkemyksiä liikunnanopetuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä lasten liikuntasuhteen ja liikunnallisen elämäntavan rakentumisesta. Tutkimuksen aihetta lähestyttiin ... -
Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla
Soini, Markus (Jyväskylän yliopisto, 2006)The aim of this study was to test a theoretical model, in which self-determined motivation was proposed to be constructed of the dimensions of perceived autonomy, social relatedness, and perceived competence. In order to ... -
Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020
Kokko, Sami; Hämylä, Riikka; Martin, Leena; Rinta-Antila, Katja; Villberg, Jari; Simonsen, Nina; Husu, Pauliina; Jussila, Anne-Mari; Vasankari, Tommi; Ng, Kwok; Suomi, Kimmo; Tokola, Kari; Vähä-Ypyä, Henri; Mononen, Kaisu; Blomqvist, Minna; Koski, Pasi; Kyllönen, Miika; Laakso, Nina; Hirvensalo, Mirja; Polet, Juho; Laukkanen, Arto; Lintunen, Taru; Palomäki, Sanna; Lyyra, Nelli; Heikinaro-Johansson, Pilvikki; Kallio, Jouni; Hakonen, Harto; Tammelin, Tuija; Siekkinen, Kirsti; Rajala, Katja; Kämppi, Katariina; Meklin, Elina; Huotari, Pertti; Parkkari, Jari; Leppänen, Mari; Laine, Antti; Matilainen, Pertti; Paasio, Hanna; Roos, Eva; Asunta, Piritta; Lindeman, Anni; Rintala, Pauli; Salasuo, Mikko; Karhulahti, Matti; Koskimaa, Raine; Paakkari, Leena; Paakkari, Olli; Tynjälä, Jorma; Ojala, Kristiina; Välimaa, Raili (Opetus- ja kulttuuriministeriö; Valtion liikuntaneuvosto, 2021) -
Vanhempien, kavereiden, liikunnanopettajan sekä valmentajan sosiaalisen tuen yhteys lasten ja nuorten liikkumismotivaatioon
Hämäläinen, Jesse; Ahopelto, Tuukka (2022)Liitu-tutkimuksen (2019) mukaan liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvia 7–15-vuotiaita oli keväällä 2018 enään reilu kolmannes tutkittavista. Osa lapsista ja nuorista on vaarassa syrjäytyä kokonaan liikunnasta. Motivaatio ...