Miehen mitta ja naisen paikka : suomalaisen fraasiston leksikaalinen sukupuolittuneisuus ja mies- ja naiskuva

Abstract

Tämä tutkimus paikkaa aukkoa lingvistisen sukupuolentutkimuksen kentällä tarkastelemalla ensimmäistä kertaa suomalaisen fraasiston sukupuolittuneisuutta ja fraasiston rakentamaa mies- ja naiskuvaa. Aineisto on peräisin yli 4 000 fraasia sisältävästä fraasisanakirjasta (SSIS), ja sitä analysoidaan teemoittelun sekä fraasien kirjaimellisten ja kuvallisten merkitysten tarkastelun kautta. Tutkimuskysymyksiä ovat:

1. Paljonko leksikaalisesti sukupuolittuneita fraaseja aineistolähde sisältää? 2. Millaisia leksikaalisia sukupuoliviittauksia fraasit sisältävät? 3. Miten mies- ja naisviitteiset fraasit ja sanat eroavat toisistaan? 4. Millaista mies- ja naiskuvaa fraasit rakentavat?

Aineisto koostuu 117 fraasista, joissa ilmenee neljä leksikaalisen sukupuolittuneisuuden luokkaa: geneeriset miestä ja naista tarkoittavat sanat, sukulaisuussuhdesanat, sukupuolittuneet tittelit ja sukupuolittuneet etu- ja kutsumanimet (vieras- ja suomenkieliset). Tutkimus paljastaa, että 71,5 % aineiston fraaseista on leksikaalisesti miesviitteisiä.

Aineiston mieskuva painottaa menestymistä, osaamista, aktiivista toimijuutta ja auktoritaarisuutta. Pienemmässä määrin mieheyteen liitetään myös miesten keskeinen yhteisöllisyys, väkivaltaisuus, isyys ja raha-asioiden hallitseminen. Aineiston naiskuva sen sijaan korostaa äitiyttä ja hoivaavuutta, ja pienemmässä määrin sijoittaa naisen työelämän ulkopuolelle ja auktoriteettiasemassa miehen alapuolelle.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan päätellä, että suomalainen fraasisto on leksikaalisesti sukupuolittunutta ja että se heijastaa vanhanaikaista mies- ja naiskuvaa, joka ei ole yhteensopiva tämänhetkisen suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvojen kanssa.