Työn vaatimusten, voimavarojen ja johtamisrakenteiden yhteys päiväkodin johtajien kokemaan työhyvinvointiin

Abstract

The article examines the individual, work environment and organizational factors associated with the work-related well-being of early childhood education (ECE) centre leaders. It approaches work-related well-being from the perspective of job demands and resources. The data used in the article was collected in autumn 2022 through an electronic survey, which was sent to ECE centre leaders. 113 ECE centre leaders from 34 different municipalities responded to the survey. The data was analyzed using one-way analysis of variance and path analysis. In this data, regardless of the leadership structure, ECE centre leaders reported a relatively high number of work-related stressors, and these were associated with perceived job burnout. For leaders who did not have a deputy manager resource at all or had a deputy manager working only occasionally to assist the leader, the number of people managed was associated with perceived stressors. In this dataset, organizational climate was perceived as positive regardless of the leadership structure. Leaders who shared leadership responsibilities full or part-time with an (deputy) leader, a positive organizational climate was not associated with stressors or work fatigue symptoms, while for other leaders there were associations between these factors.

Artikkelissa tarkastellaan päiväkodin johtajien työhyvinvointiin yhteydessä olevia yksilöllisiä, työympäristöön ja organisaatioon liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointia lähestytään työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulmasta. Artikkelissa käytetty aineisto on kerätty syksyllä 2022 päiväkodin johtajille lähetetyllä sähköisellä kyselyllä ja siihen vastasi 113 päiväkodin johtajaa 34 eri kunnasta. Aineisto analysoitiin yksisuuntaista varianssianalyysia sekä polkuanalyysia käyttäen. Johtamisrakenteesta riippumatta johtajat raportoivat melko paljon työhön liittyviä stressitekijöitä ja ne olivat yhteydessä koettuun työuupumusoireiluun. Johtajilla, joilla ei ollut käytössään apulaisjohtajaresurssia ollenkaan tai apulaisjohtaja työskenteli vain satunnaisesti johtajan apuna, johdettavien henkilöiden määrä oli yhteydessä koettuihin stressitekijöihin. Organisaatioilmapiiri koettiin positiivisena johtamisrakenteesta riippumatta. Johtajilla, jotka jakoivat johtajuusvastuuta koko- tai osa-aikaisesti (apulais-)johtajan kanssa, ei positiivinen organisaatioilmapiiri ollut yhteydessä stressitekijöihin eikä työuupumusoireiluun, kun taas muilla johtajilla näiden tekijöiden välillä oli yhteyksiä.