Sustaining the Bazaar : Explorations into Governance and Sustainability in Open-Source-Producing Organisations, Communities, and Ecosystems

Abstract

Kestävyys on jo pitkään ollut tärkeä aihe vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (VALO) tutkimuksessa. Nykyään VALO toimii maailmanlaajuisesti monien kriittisten järjestelmien perustana, joten sen kestävyys on olennaista yhteiskuntien teknologisen turvallisuuden varmistamiseksi. Hallinnolliset tehtävät, aina päivittäisestä työn koordinoinnista pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun, ovat keskeisiä VALOn kestävyyden kannalta. Tämä väitöskirja tutkii VALOn hallintoa ja kestävyyttä yhteisön, yritysten ja ekosysteemin tasolla. Monitasoinen lähestymistapa paikkaa kirjallisuuden katvealuetta, koska aiempi tutkimus on enimmäkseen tarkastellut näitä hallintotasoja erillään. Työ perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tuottavissa yhteisöissä, organisaatioissa ja ekosysteemeissä tehtyihin tapaustutkimuksiin. Tapaustutkimuksissa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä, kuten haastatteluja, havainnointia ja dokumentteja sekä käytetään pääasiassa laadullisia analyysimenetelmiä. Tulokset syventävät ymmärrystä siitä, miten eri hallintotasot muovaavat VALOn kestävyyttä ja vuorovaikuttavat keskenään. Pureutuminen eri hallintotasojen väliseen dynamiikkaan paljastaa sekä synergioita että kompromisseja. Synergisessä tilanteessa eri hallintotasot luovat yhdessä positiivisen palautesilmukan, jossa laadukkaat ohjelmistotuotteet houkuttelevat käyttäjiä ja käyttäjistä tulee aktiivisia osallistujia, joiden panokset edelleen parantavat tuotteen laatua. Toisaalta hallinnon eri tasot kilpailevat myös resursseista, mikä synnyttää toimenpiteitä vaativia jännitteitä. Lisäksi tutkimustulokset valottavat myös useita aiemmin vähän käsiteltyjä VALO-hallinnon osa-alueita, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin eroja, yritysten välisiä ideologisia ristiriitoja sekä markkinointityön vaikutusta kestävyyteen. Lisäksi jokainen tapaustutkimus tähtää myös käytännön tavoitteeseen ja tarjoaa toimijoille malleja tai työkaluja VALO-johtamiseen kyseisessä ympäristössä, edistäen siten VALOn kestävyyttä. Väitöskirjassa ehdotetaan lopuksi useita tulevaisuuden tutkimussuuntia, mukaan lukien VALOn kestävyyden määritelmän laajentaminen ympäristöllisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin.

Sustainability has long been a critical, though sometimes latent, theme in FOSS research. Today, FOSS underpins critical systems worldwide, making its sustainability essential for the security and reliability of the technologies our societies rely on. Governance, from day-to-day work coordination to long-term strategic planning, is essential to the sustainability of FOSS. This dissertation explores FOSS governance and sustainability across the community, corporate, and ecosystem levels. Adopting a multi-level approach bridges a gap in the literature which examines these levels separately. This research is grounded in case studies conducted within FOSS-producing communities, organisations, and ecosystems. The case studies triangulate various data sources, such as interviews, observations, and documentation, and primarily employ qualitative analysis methods. The findings enrich our understanding of how community, corporate, and ecosystem governance underpins various forms of sustainability, including infrastructural, resource-based, and interactional aspects of it. Additionally, they shed light on the dynamics between these levels, revealing both synergies and trade-offs. In a synergistic scenario, different governance levels collectively contribute to a positive feedback loop where high-quality products attract more users; users become contributors, and their contributions further enhance product quality. However, the levels also compete for resources, highlighting inherent tensions that must be managed. The findings also illuminate often-overlooked aspects of FOSS governance, such as the differences between public and private sector FOSS, ideological tensions among FOSS-engaged companies, and the role of promotional activities in sustaining FOSS. Furthermore, each case study also has a practical goal of equipping practitioners with models and tools they need to navigate the complexities of FOSS governance in the case context, ultimately enhancing the sustainability of FOSS. The dissertation concludes by suggesting several future research directions, including the expansion of FOSS sustainability to incorporate environmental and social dimensions.