Show simple item record

dc.contributor.authorSaarinen, Jussi
dc.contributor.editorWaenerberg, Annika
dc.contributor.editorKähkönen, Satu
dc.date.accessioned2024-11-15T11:17:31Z
dc.date.available2024-11-15T11:17:31Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.citationSaarinen, J. (2012). Teoreettisia lähtökohtia psykoanalyyttiseen taiteentutkimukseen. In A. Waenerberg, & S. Kähkönen (Eds.), <i>Taidetta tutkimaan : menetelmiä ja näkökulmia</i> (pp. 259-279). Kampus Kustannus. Kampus Kustannus/JYY:n julkaisusarja, 86. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8610-0" target="_blank">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8610-0</a>
dc.identifier.otherCONVID_21679195
dc.identifier.otherTUTKAID_52561
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98472
dc.description.abstractPsykoanalyyttinen taiteentulkintaperinne syntyi 1900-luvun alkupuolella Sigmund Freudin (1856–1939) kirjoitusten pohjalta. Nykyisin psykoanalyyttinen taiteentutkimus kattaa toisistaan laajastikin poikkeavia suuntauksia omine teorioineen, kiinnostuksen kohteineen ja tulkintamenetelmineen. Usein psykoanalyyttinen lähestymistapa risteää muiden, esimerkiksi taidehistoriallisten, feminististen tai semioottisten lähestymistapojen kanssa. Artikkelini tarkoituksena ei ole luoda kattavaa esitystä psykoanalyyttisen taiteentutkimuksen eri suuntauksista, vaan pohtia sitä, mikä niistä tekee juuri psykoanalyyttisia. Vastauksena esitän, että psykoanalyyttinen taiteentutkimus liikkuu tiedostamattoman jäljillä. Vaikka tiedostamatonta hahmotetaankin eri suuntauksissa eri tavoin, kaikki psykoanalyyttiset tutkijat olettavat sen vaikuttavan taiteelliseen luovuuteen, taideteoksiin ja esteettisiin kokemuksiin. Lisäksi yleinen kanta on, ettei taide koskaan ilmaise tiedos-tamatonta sellaisena kuin se itsessään on. Juuri symbolisen maailman kerrostuneisuus ja monimerkityksisyys antavat psykoanalyysille motiivin tulkita sitä, miten tiedostamaton on läsnä taiteessa. Artikkelini tavoitteena onkin antaa käsitys siitä, miten tiedostamaton on kytketty taideilmiöihin aina Freudista Lacaniin asti. Lopuksi tarjoan esimerkin siitä, miten taiteilija kuvaa tiedostamattoman merkitystä omassa taiteellisessa työskentelyssään.fi
dc.format.extent376
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherKampus Kustannus
dc.relation.ispartofTaidetta tutkimaan : menetelmiä ja näkökulmia
dc.relation.ispartofseriesKampus Kustannus/JYY:n julkaisusarja
dc.relation.urihttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8610-0
dc.rightsIn Copyright
dc.titleTeoreettisia lähtökohtia psykoanalyyttiseen taiteentutkimukseen
dc.typebookPart
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202411157313
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/BookItem
dc.relation.isbn978-951-9113-86-9
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_3248
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange259-279
dc.relation.issn0357-8801
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittaja
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysotaiteentutkimus
dc.subject.ysopsyyke
dc.subject.ysopsykoanalyyttiset teoriat
dc.subject.ysometodologia
dc.subject.ysotutkimusmenetelmät
dc.subject.ysokuvataide
dc.subject.ysotaidehistoria
dc.subject.ysotaidepsykologia
dc.subject.ysotiedostamaton
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3746
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10626
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p5867
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p7509
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p415
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2739
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p19845
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p13558
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p21791
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en
dc.type.okmA3


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright