Aerobisen liikuntaharjoittelun vaikutus Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten kognitiiviseen tiedonkäsittelytoimintaan

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia aerobisen liikuntaharjoittelun vaikutuksia Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden tiedonkäsittelytoimintoihin MMSE- mittarilla mitattuna. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa aerobisen liikunnan hyödynnettävyydestä Alzheimerin tautia sairastavien ikääntyvien henkilöiden tiedonkäsittelytoimintojen kuntoutuksessa, jota mitataan MMSE-mittarin avulla. Ikääntyvillä henkilöillä tarkoitetaan tässä katsauksessa Alzheimerin tautia sairastavia 50–90-vuotiaita henkilöitä. Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin kahteen tietokantaan, jotka olivat PubMed (Medline) ja Cinahl (Ebsco). Tietokantahaku suoritettiin lokakuussa 1.10.2022. Haun rajauksina käytettiin vuosia 2015–2022, englannin kieltä ja RCT-tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi tutkimusta vuosilta 2015–2022. Kaikissa valikoiduissa kuudessa tutkimuksessa Alzheimerin tautia sairastavien ikääntyvien henkilöiden tiedonkäsittelytoimintoja on arvioitu ennen ja jälkeen aerobisen intervention Mini-Mental State Examination (MMSE)-mittarilla. Mittari sisältää lyhyen kognitiivisen testisarjan, joka kartoittaa seuraavia osa-alueita: orientaatio, muisti, attentio (laskeminen), kieli (nimeäminen, toistaminen ja kirjoittaminen, kuvion kopiointi). Tämän systemaattisen katsauksen tutkimustulosten mukaan aerobisilla liikuntainterventioilla oli vähäinen vaikutus Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden muistiin ja tiedonkäsittelytoimintoihin Mini-Mental State Examination (MMSE)-mittarilla mitattuna. Aiempi tutkimusnäyttö osoittaa, miten liikunnan vaikutukset tiedonkäsittelytoimintoihin Alzheimerin tautia sairastavilla ovat vaatimattomia, koska aivot voivat olla liian vaurioituneet kliinisen Azheimerin taudin vaiheessa, ja liikunnan suojaavat vaikutukset tulevat liian myöhään. Havainto siitä, että liikunnan vaikutukset ovat selvempiä lievää kognitiivista heikentymistä sairastavilla ihmisillä, tukee tätä, vaikka kaikki tutkimukset eivät osoita positiivisia tuloksia. Jatkotutkimus ehdotuksena suositellaan muistisairauksia ehkäisevän FINGER toimintamallin jalkauttamista osaksi terveydenhuollon käytäntöjä ja toimintamalleja. FINGER-tutkimus on osoittanut, että monitahoisella elintapaohjelmalla on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun ylläpitämisessä. Lisäksi tulisi tutkia, miten tavoitetaan erityisesti muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat ihmiset.