Työikäisten kertomuksia pandemia-aikaan liittyvistä haavoittuvuuden kokemuksista
Vasara, P. (2023). Työikäisten kertomuksia pandemia-aikaan liittyvistä haavoittuvuuden kokemuksista. In M. Hekkala, & S. Raitakari (Eds.), Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa : muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa (pp. 224-246). Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3018-7
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© Kirjoittajat 2023
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten työikäisten 25–54-vuotiaiden pandemia-ajan kokemuksia. Kirjoitusaineisto kerättiin Tietoarkiston Pennaverkkotyökalulla syksyllä 2021 ja se on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) tutkimusta. Tutkimusta kehystävät elämänkulun periaatteet sekä haavoittuvuus. Aineiston muodostavat kirjoitukset, joissa kuvautuu elämänkulun säröjä, vaikeita tilanteita ja kriisejä sekä niihin kytkeytyviä merkityksenantoja koronapandemian aikana. Kiinnostus kohdistuu pandemian merkitykseen haastavissa elämäntilanteissa: tutkimus tarkastelee sitä, kokivatko kirjoittajat pandemian ajan itsessään tuottavan hankalia kokemuksia tai tihentävän jotenkin poikkeuksellisella tavalla tavanomaisempia elämänkulun kokemuksia altistaen näin haavoittaville olosuhteille. Temaattisen narratiivisen analyysin tulokset osoittavat, että kirjoittajat kokivat ajanjaksoon liittyvän erityisiä pandemiasta juontuvia haavoittavia olosuhteita ja pandemian tihentävän jotenkin poikkeuksellisiksi tavanomaisempia elämänkulun haavoittuvuuden kokemuksia. Nämä kokemukset kytkeytyvät kolmen teeman alle: elämäntapahtumat, arki sekä työ. Riittämätön sosiaalinen tuki, eristäytyminen tai ”kuplautuminen” koronarajoitusten vuoksi vaikeuttivat sosiaalisen sekä ammatillisen tuen saamista tavanomaisissa haastavissa elämäntapahtumissa, mikä teki niiden kohtaamisesta erityisen hankalaa. Lisäksi ajanjakso näytti kytkeytyvän kokemuksiin arjen rutiinien rikkoutumisesta ja sitä myöten elämän hallinnan ja toimijuuden tunteen menettämisestä. Työhön liitetyt merkitykset olivat monitulkintaisia: toisaalta työ tarjosi kiinnekohtia arkeen, mutta itse työn tekemisen tapojen muutosten myötä työelämä koettiin monin tavoin aiempaa kuormittavammaksi. Tutkimus osoitti, miten merkityksellistä ammatillinen mutta myös sosiaalisten verkostojen tarjoama tuki oli elämänkulun eri käänteissä. Ehkäisevän työn sekä riittävän ja helposti saatavilla olevan tuen merkitys tilanteissa, jotka voivat johtaa haavoittuvuudelle altistaviin tilanteisiin, korostui kirjoitusaineistossa. Kirjoitukset kertoivat elämänkulun hauraudesta ja haavoittuvuuden kokemuksista sekä osoittivat selvän tarpeen sille, että yhteiskunnassa etsitään jatkossa uudenlaisia keinoja tukea entistä paremmin yhteisöjen ja yksilöiden resilienssiä myös poikkeuksellisina aikoina.
...
Julkaisija
Tampereen yliopistoEmojulkaisun ISBN
978-952-03-3025-5Kuuluu julkaisuun
Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa : muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassaAsiasanat
Alkuperäislähde
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3018-7Julkaisuun liittyvä(t) tutkimusaineisto(t)
Vasara, Paula; Tietoarkisto. (2022). Narratives of Everday Life during the COVID-19 Pandemic 2021. V. 16.3.2022. University of Jyväskylä. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3618. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/81630Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/242655572
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Suomen AkatemiaRahoitusohjelmat(t)
Huippuyksikkörahoitus, SALisätietoja rahoituksesta
Kirjoitusaineisto kerättiin Tietoarkiston Pennaverkkotyökalulla syksyllä 2021 ja se on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) tutkimusta.Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Henkinen hyvinvointi ja perheresilienssi pandemia-aikana : luontoliikunnan rooli perheiden kokemana
Kantelus, Katariina (2022)Vuonna 2019 alkanut koronapandemian on haastanut henkisen hyvinvoinnin osatekijöitä: elämän merkityksellisyyttä, mielekkyyttä ja turvallisuutta. On tarpeellista tarkastella, mikä on ihmisille kriisien keskellä merkitsevää ... -
The role of social work in disaster management in Finland
Rapeli, Merja (University of Jyväskylä, 2017)This study explores the role of social work in disaster management in Finland and its relation to international disaster social work discussions. The aim is to obtain information on the role of social work in disasters ... -
Vanhempien hiljaisia ääniä : vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen alaryhmät koronapandemian aikana
Sorkkila, Matilda; Panula, Venla; Kiuru, Noona; Pöysä, Sanni; Junttila, Niina; Lerkkanen, Marja-Kristiina; Pakarinen, Eija (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 2023)Koronapandemialla on esitetty olevan pitkäkestoisia seurauksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille, mutta tällaisten vanhempien hyvinvoinnista koronapandemian aikana on vain vähän tutkimustietoa. Osana ... -
Yksinäisten työikäisten vuorovaikutussuhteet
Hyttinen, Salli; Valkonen, Tarja (Prologos ry, 2018)Riittävät vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin resurssi. Vuorovaikutussuhteiden vähäisyys tai se, etteivät suhteet vastaa odotuksia, aiheuttaa ahdistusta ja muita negatiivisia tunteita. On luonnollista tuntea ... -
"Jollain lailla olemme kaikki kuitenkin loppupeleissä yksin" : työikäisten naisten kokema yksinäisyyteen liittyvä ulkopuolisuus
Pärssinen, Otto (2023)Tässä tutkimuksessa tutkin työikäisten naisten kokemaa yksinäisyyteen liittyvää ulkopuolisuutta. Tutkimuksessa tarkastelen, minkälaista yksinäisyyteen liittyvää ulkopuolisuutta työikäiset naiset kokevat ja minkälaisissa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.