dc.contributor.author | Susiluoma, Heikki | |
dc.date.accessioned | 2024-08-01T10:39:04Z | |
dc.date.available | 2024-08-01T10:39:04Z | |
dc.date.issued | 1994 | |
dc.identifier.isbn | 978-952-86-0267-5 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96467 | |
dc.description.abstract | Tutkimus-ja kehittämisprojektin historiallisena taustana on Lestijoen pitkällisen kohtalonkamppailun päätyminen voimatalousvaihtoehdon sijasta luonnontaloudellisen kehittämisen linjalle. Voimia ja ideoita ammensin luomuviljelijöiden haastattelututkimuksesta. Yleisen kehikon projektille loi huoli maaseudun autioitumisesta, suomalaisen ruuantuotannon kohtalosta sekä ajatus maatalouden ja matkailun rinnakkaiselosta Lestijokilaaksossa.
Projekti jakautui kahteen osaan. Tutkimusosa tuotti päätyönä kirjan Vapautuksen Ekologia -Ympäristöeettisen maaseutupolitiikan peruslähtökohtia. Kehittämisosa avasi pääasiassa kriittistä näkökulmaa maaseudun kehittäjän rooliin. Näin syntyivät ajatukset edelleen pilottiyrittäjyydestä ja tutkijayrittäjyydestä maaseudun kehittämisessä.
Vapautuksen ekologian eräänä käytäntöön suoraan liittyvänä johtopäätöksenä on, että maaseudun perustehtävä on ruuan tuottaminen mahdollisimman puhtaasti ja muun luonnon monimuotoisuus säilyttäen. Maaseudun muu elinkeinotoiminta ei siten ansaitse erityiskohtelua maaseudulle sijoittumisen takia, vaan yrityksiä tulee kohdella tasapuolisesti. Se on ekologisesti oikein ja kansantaloudellisesti järkevää. Tässä ei oteta kantaa julkisiin palveluihin.
Itse kehittämisprojekti ei tuottanut yhtään uutta työpaikkaa, mutta ei toisaalta sysännyt ketään yltiöpäisiin investointeihinkaan. Luonnontaloudellisen kehittämisen tie toteutuu hiljalleen Lestijokilaakson ihmisten toimissa. Sitä ei pysty tämän projektin välittömien konkreettisten tulosten vähäisyys horjuttamaan. Jokilaaksossa voi vähitellen muotoutua ulkopuolisista kehittäjistä vapaa, omin voimin ponnistava tulevaisuus.
Luonnontaloudellinen kehitystie on Lestijoella ainoa tapa säilyttää ihmisasutus pitkällä tähtäimellä. Lyhyen tähtäimen voimakas luonnon hyödyntäminen (voimalaitosrakentaminen altaineen, ojitukset, avohakkuut ja tehomaatalous) tuhoaisi monia pienimuotoisempia luonnon hyväksikäytön muotoja ja tekisi siten monien Lestijokilaaksosta nyt kiinnostuneiden ihmisten asumisen ja vierailun jokilaaksossa mahdottomaksi. | fi |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti | |
dc.relation.ispartofseries | Selosteita ja katsauksia / Jyväskylän yliopisto, Chydenius-Instituutti | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | Keski-Pohjanmaa | fi |
dc.subject.other | Lestijoki | fi |
dc.title | Lestijoki - ihmisen luonto : erään tutkimus- ja kehittämisprojektin kulku | |
dc.type | book | |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-86-0267-5 | |
dc.relation.issn | 1236-598X | |
dc.relation.numberinseries | 6 | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.subject.yso | kehittämisprojektit | fi |
dc.subject.yso | maaseutu | fi |
dc.subject.yso | maaseudun kehittäminen | fi |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.date.digitised | 2024 | |