Lestijoki - ihmisen luonto : erään tutkimus- ja kehittämisprojektin kulku
Julkaistu sarjassa
Selosteita ja katsauksia / Jyväskylän yliopisto, Chydenius-InstituuttiTekijät
Päivämäärä
1994Tutkimus-ja kehittämisprojektin historiallisena taustana on Lestijoen pitkällisen kohtalonkamppailun päätyminen voimatalousvaihtoehdon sijasta luonnontaloudellisen kehittämisen linjalle. Voimia ja ideoita ammensin luomuviljelijöiden haastattelututkimuksesta. Yleisen kehikon projektille loi huoli maaseudun autioitumisesta, suomalaisen ruuantuotannon kohtalosta sekä ajatus maatalouden ja matkailun rinnakkaiselosta Lestijokilaaksossa.
Projekti jakautui kahteen osaan. Tutkimusosa tuotti päätyönä kirjan Vapautuksen Ekologia -Ympäristöeettisen maaseutupolitiikan peruslähtökohtia. Kehittämisosa avasi pääasiassa kriittistä näkökulmaa maaseudun kehittäjän rooliin. Näin syntyivät ajatukset edelleen pilottiyrittäjyydestä ja tutkijayrittäjyydestä maaseudun kehittämisessä.
Vapautuksen ekologian eräänä käytäntöön suoraan liittyvänä johtopäätöksenä on, että maaseudun perustehtävä on ruuan tuottaminen mahdollisimman puhtaasti ja muun luonnon monimuotoisuus säilyttäen. Maaseudun muu elinkeinotoiminta ei siten ansaitse erityiskohtelua maaseudulle sijoittumisen takia, vaan yrityksiä tulee kohdella tasapuolisesti. Se on ekologisesti oikein ja kansantaloudellisesti järkevää. Tässä ei oteta kantaa julkisiin palveluihin.
Itse kehittämisprojekti ei tuottanut yhtään uutta työpaikkaa, mutta ei toisaalta sysännyt ketään yltiöpäisiin investointeihinkaan. Luonnontaloudellisen kehittämisen tie toteutuu hiljalleen Lestijokilaakson ihmisten toimissa. Sitä ei pysty tämän projektin välittömien konkreettisten tulosten vähäisyys horjuttamaan. Jokilaaksossa voi vähitellen muotoutua ulkopuolisista kehittäjistä vapaa, omin voimin ponnistava tulevaisuus.
Luonnontaloudellinen kehitystie on Lestijoella ainoa tapa säilyttää ihmisasutus pitkällä tähtäimellä. Lyhyen tähtäimen voimakas luonnon hyödyntäminen (voimalaitosrakentaminen altaineen, ojitukset, avohakkuut ja tehomaatalous) tuhoaisi monia pienimuotoisempia luonnon hyväksikäytön muotoja ja tekisi siten monien Lestijokilaaksosta nyt kiinnostuneiden ihmisten asumisen ja vierailun jokilaaksossa mahdottomaksi.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituuttiISBN
978-952-86-0267-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
1236-598XMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Yrittäjäksi maalle : maaseudun näyttämöt kaupungista muuttaneiden kokemina
Susiluoma, Heikki (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti, 1998) -
Maaseutukehittämisen projektoituminen : ruohonjuuritason osallisuus LEADER-hankkeissa ja osallisuuden vaikutukset kansalaisjärjestöihin
Peura, Ilona (2017)Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut osallisuutta hankkeisiin ja sen vaikutuksia osallistuneihin paikallisiin. Kansalaisyhteiskunta on viime vuosina ollut useiden muutoksien äärellä, joista yksi on projektoituminen eli ... -
Onko urbanisaatio maaseudun turma? : kaupunkien väestönkasvun vaikutukset erityyppisen maaseudun väestökehitykseen Suomessa ajanjaksolla 1990-2015
Tervo, Hannu; Helminen, Ville; Rehunen, Antti; Tohmo, Timo (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2018)Kaupungistuminen on edennyt nopeasti Suomessakin, ja samalla maaseutu on menettänyt väestöään ja aktiviteettejaan. Miten urbanisaation eteneminen on vaikuttanut maaseudun kehitykseen? Artikkelin mukaan urbanisaatio levittää ... -
Elsa ja uusi ihmisyys : Elsa ja Nokk kumppanuuslajeina ihmisen ja luonnon välisen suhteen representaationa elokuvassa Frozen 2
Greijer, Nana (2021)Kandidaatintutkimuksessani pohdin, kuinka Disney-elokuvassa Frozen 2 (2019) kuvataan ihmisen suhdetta luontoon ja minkälaisia ympäristöarvoja se välittää kohdeyleisölleen. Rajaan tutkimuksen päähenkilö Elsan ja hevosena ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.