Show simple item record

dc.contributor.advisorPaananen, Hanna
dc.contributor.authorReinvall, Niko
dc.date.accessioned2024-07-31T07:29:14Z
dc.date.available2024-07-31T07:29:14Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96449
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on arvioida kyberturvallisuuspalveluiden sääntelyn tarvetta ja vaikutuksia Suomessa. Kyberturvallisuustoimintojen ulkoistaminen voi tuoda palveluita hankkivalle useita etuja, kuten parempaa asiantuntemusta ja teknologiaa, kustannustehokkuutta sekä mahdollisuuden keskittyä omiin ydintoimintoihin. Ulkoistaminen voi kuitenkin aiheuttaa myös monenlaisia riskejä, kuten riippuvuutta palveluntarjoajasta ja hallinnan menetyksen. Riskejä aiheutuu erityisesti silloin kun valittu palveluntarjoaja on epärehellinen tai osaamaton. Tutkielmassa tarkastellaan ulkoistamisen hyötyjä ja riskejä sekä sääntelyn vaikutuksia palveluiden laatuun ja turvallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistetaan, miten eri maiden lainsäädäntö ja sääntelykehykset vaikuttavat kyberturvallisuuspalveluiden tuottamiseen sekä millaisia vaatimuksia palveluntuottajille voitaisiin Suomessa asettaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää, jolla kerättiin asiantuntijoiden näkemyksiä kyberturvallisuuspalveluiden sääntelystä ja erityisesti sen vaikutuksista ja sääntelyelementtien toivottavuudesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sääntelyllä voitaisiin todennäköisesti parantaa kyberturvallisuuspalveluiden laatua ja vähentää ulkoistamiseen liittyviä riskejä, mutta sääntely voi myös kasvattaa kustannuksia ja rajoittaa kilpailua. Asiantuntijat eivät olleet yksimielisiä sääntelyn tarpeesta tai toivottavuudesta. Suomessa mahdollisen sääntelyn tulisi olla kevyttä, joustavaa, oikein kohdennettua ja selkeää ja sen tulisi ottaa huomioon erityisesti palveluntuottajien osaaminen ja luotettavuus. Kyberturvallisuuspalveluiden sääntely voi olla tarpeellista kokonaisturvallisuuden parantamiseksi, mutta sääntelyn muoto ja laajuus vaativat huolellista harkintaa ja sidosryhmien odotusten huomioimista. Sääntelyn rinnalla tulee harkita myös muita keinoja, kuten yleisiä sopimusehtoja ja vapaaehtoisten sertifikaattien hyödyntämistä.fi
dc.format.extent104
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn copyright
dc.titleKuka turvaa tietojamme? – Kyberturvallisuuspalveluiden sääntely ja luvanvaraisuus
dc.typeMaster's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202407315271
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKyberturvallisuuden maisteriohjelmafi
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Cyber Securityen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2.fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In copyright