Asutus tihenee ja tilaluku kasvaa
Uotila, M. (2024). Asutus tihenee ja tilaluku kasvaa. In J. Ojala, & R. Turunen (Eds.), Uudisraivaajien maa : Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot (pp. 84-109). Suomalaisen kirjallisuuden seura. Historiallisia tutkimuksia, 291. https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ht.291/
Julkaistu sarjassa
Historiallisia tutkimuksiaTekijät
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© Authors 2024
Esimodernin maaseutuväestön toimeentulo perustui maatalouteen, jonka tuotantoa voitiin ennen teknologian kehittymistä lisätä ainoastaan peltopinta-alaa lisäämällä. Näin myös väestönkasvun edellytys oli tuotannossa olevan pelto- ja kaskimaan määrä. Lisää viljelysmaata saatiin perustamalla uusia maatiloja, joten uudisasutus ja asutuksen tihentyminen olivat keskeisiä talouskasvun tekijöitä. Kun eteläinen ja läntinen Suomi oli asutettu pysyvästi jo rautakauden ja keskiajan kuluessa, Iisalmen vanhan pitäjän asutushistoria muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan esimerkin myöhäisestä asuttamisesta, jossa oli vielä tilaa laajentumiselle. Janne Vilkuna, Olli Matikainen ja Ville-Pekka Kääriäinen analysoivat varhaisinta asuttamishistoriaa, mutta mitä sen jälkeen tapahtui tälle vielä 1600-luvulla harvaan asutetulla seudulla? Miten asutusekspansiota ohjatiin ylätasolta ja missä määrin se perustui vapaaehtoiseen uudisraivaukseen, jolla purettiin väestöpainetta vielä toisen maailmansodan jälkeenkin?
...
Julkaisija
Suomalaisen kirjallisuuden seuraEmojulkaisun ISBN
978-951-858-888-0Kuuluu julkaisuun
Uudisraivaajien maa : Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdotISSN Hae Julkaisufoorumista
0073-2559Asiasanat
Alkuperäislähde
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ht.291/Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/221039166
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
OLVI-säätiö srRahoitusohjelmat(t)
SäätiöLisätietoja rahoituksesta
Suuri hanke on saatu puristettua kansien sisään. Suomen Akatemian rahoittamassa "Suomen talouden mallinnus 1500-2020" -projektissa keräsimme aikasarjoja esiteollisen Suomen taloudesta. Ylä-Savo on poikkeuksellisen kiinnostava talous- ja sosiaalihistoriallisen kehityksensä kannalta ja siksi oivallinen kohde syvemmälle analyysille. Kun rahoittajaksi saatiin Olvi-säätiö ja mukaan joukko innostuneita tutkijoita, oli työ helppo aloittaa. Haluamme kiittää Olvi-säätiötä, joka mahdollisti merkittävällä taloudellisella tuellaan kirjahankkeen toteutumisen. ...Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ylä-Savon elämisen ehtoja jäljittämässä
Ojala, Jari; Turunen, Riina (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024) -
Talollisen elämisen ehdot isojaosta moderniin maatalouteen
Luttinen, Jaana (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)Muutos kaskiviljelijästä moderniksi karjatilalliseksi oli pitkä ja kivikkoinen. Tässä luvussa tarkastellaan tätä hidasta siirtymää ja perinteisen maatalouden murrosta yhden yläsavolaisen tilan näkökulmasta. Keskeinen kysymys ... -
Mitä menneestä jäi?
Turunen, Riina; Ojala, Jari (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024) -
Uudisraivaajien elintaso
Turunen, Riina; Ojala, Jari (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)Käsitys Savon pohjoisimman osan poikkeuksellisesta köyhyydestä ja takapajuisuudesta muodostui 1800-luvulla. Missä määrin näkemys pitää paikkansa? Tässä luvussa paneudutaan Ylä-Savon elintasoon pitkällä aikavälillä ja muuhun ... -
Ensimmäisen visionäärin kahdeksan vaikerrusta
Luttinen, Jaana (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)Iisalmen pitäjän karulla pohjoisreunalla asunut talollinen Pekka Kumpulainen laati vuonna 1856 Ylä-Savon ensimmäisen aluestrategian, jossa hän kytki kotiseutunsa kehittämisen osaksi keisari Aleksanteri II:n uutta ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.