Kaiu maine kauas kantain : kesän 2023 rasismiskandaalin tunnustussuhteet Helsingin Sanomissa
Authors
Date
2024Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielmassa selvitetään, mitä ja miten mediassa tunnustettiin kesän 2023 poliittisen skandaalin aikana.
Oletuksena on, että tunnustuksen käsite selittää yhteiskunnan moraalikamppailuja. Skandaalit syntyvät
normirikkeiden tullessa julki, ja medialla on merkittävä rooli skandaaleissa sopivan moraalin määrittäjänä. Asetelma tekee skandaaleista otollisia tutkimuskohteita median tunnustussuhteiden näkökulmasta.
Filosofiassa tunnustuksen käsite on vakiintunut, mutta journalismin tutkimuksessa käsitteeseen ei ole
kiinnitetty systemaattista huomiota. Tutkielmassa tunnustukselle ehdotetaan kolmea erityistä merkitystä:
1) persoonien tunnustaminen, 2) normatiivisten entiteettien tunnustaminen ja 3) omien tekojen tunnustaminen. Lisäksi huomioidaan lähikäsite tunnistaminen, johon tunnustuksen eri muodot vaikuttavat.
Aineiston analyysissa käytetään laadullista sisällönanalyysia ja Kenneth Burken dramatismia, jossa pyritään paljastamaan kielenkäytön taustalla vaikuttavat motiivit. Tässä tutkielmassa motiivien tulkitaan olevan tunnustussuhteita. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien mielipiteellisistä verkkoartikkeleista.
Kesän 2023 poliittinen skandaali syntyi kahdesta normirikkeestä, rasismista ja vääränlaisesta viestinnästä.
Poliitikkojen toiminnan kuvaamisessa korostuivat pelin ja teatterin metaforat. Rasismin tuomittavuutta
perusteltiin muun muassa mainehaitalla, jolla on ikäviä seurauksia puolueiden kannatuksella ja Suomen
taloudelle. Poliitikot pyrkivät vähättelemään virheitään, kun taas toimittajat painottivat tilanteen vakavuutta.
Tutkielman kontribuutio journalismin tutkimukselle on kahtalainen. Ensinnäkin työ on teoreettinen
avaus, jossa tunnustuksen käsiteen koko kirjoa pyritään hyödyntämään journalismin tutkimuksessa. Samalla tutkielma lisää ymmärrystä journalismin roolista yhteiskunnan moraalikamppailujen osapuolena.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29650]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ajojahtia vai raportointia? : median valta Helsingin Sanomien teksteissä
Sydänmaanlakka, Riina (2012)Tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten ja millaisena median valta representoituu Helsingin Sanomien teksteissä. Aineisto koostuu 43 tekstistä. Tekstit on julkaistu 15.9–15.10.2009 välisenä aikana, jolloin vaalirahakohu ... -
Naispääministerin mediarepresentaatiot Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa 2003
Havu, Elina (2013)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. ... -
Ironia journalismissa : ironian keinot ja funktiot Helsingin Sanomissa ja Nyt-liitteessä
Mattila, Noora (2011)Ironia on puhetapa, jossa sanotaan muuta kuin tarkoitetaan. Se sisältää kriittisen tai negatiivisen viestin, joka tulkitaan kirjoittajan tarkoittamaksi. Ironia kohdistuu yleensä ihmisiin tai yhteisöihin ja perustuu siihen, ... -
Uhkakuvien uutisvuosi : Euroopan pakolaiskriisin ja Suomen talouskriisin uutisointi Helsingin Sanomissa vuonna 2015
Mäntymaa, Jaakko (2018)Vuonna 2015 Suomen yhteiskunnallinen vakaus näytti olevan uhattuna. Euroopan talouskriisi oli kuristanut Suomea pitkään. Eduskuntavaalien jälkeen valtaan noussut Juha Sipilän hallitus otti poikkeuksellisen kovan ... -
Naisampumaurheilijan julkisuuskuva : ampumaurheilun uutisointi ja Satu Mäkelä-Nummelan julkisuuskuva Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 olympialaisten aikana.
Turhanen, Teresa (2013)Urheilu voidaan nähdä julkisuudessa ihmiskehon voimankoetuksina, saavutuksina, menestysmahdollisuuksina, spketaakkelinomaisena viihteenä, voiton ja häviön taisteluna, jännitysnäytelmänä ja kasvattavana voimana. Urheilun ...