Vuonna 2015 Suomen yhteiskunnallinen vakaus näytti olevan uhattuna. Euroopan talouskriisi oli kuristanut Suomea pitkään. Eduskuntavaalien jälkeen valtaan noussut Juha Sipilän hallitus otti poikkeuksellisen kovan leikkauspolitiikan käyttöön tavoitteenaan katkaista taantumakausi. Seurauksena oli poikkeuksellisen laajoja mielenilmauksia ja jopa vaatimuksia yleislakoista. Samaan aikaan Syyrian sodan ja Lähi-idän levottomuuksien aikaansaama turvapaikanhakijoiden määrä yllätti Suomen
poliittiset päättäjät ja jakoi kansaa kahtia. Väkivallan ja levottomuuksien uhka leijui poikkeuksellisen vahvana vakaana pidetyn maan yllä.
Tämä tutkimus käsittelee näiden kahden pitkäkestoisen uutisprosessin, Euroopan pakolaiskriisin ja Suomen talouspolitiikan kriisin, esittämistä maan suurimmassa sanomalehdessä Helsingin Sanomissa. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat olleet uutisoinnin päälähteet, miten uutiset on kehystetty, kuinka
uutisaiheet ovat kamppailleet tilasta median agendalla, mitkä tekijät ovat
laukaisseet uutisointia ja miten uutisaiheiden käsittely on muuttunut vuoden edetessä.
Helsingin Sanomat on Suomen luotetuimpia ja luetuimpia medioita, joten sen uutisoinnilla on vaikutusta paitsi julkisyleisöön, myös muuhun mediaan ja mahdollisesti myös poliittisen vallan käyttäjiin. Tutkimus pyrkii selvittämään,
miten lehti on journalistista valtaa ja vastuutaan käyttänyt poikkeuksellisena aikana. Tutkimuksen teoriapohja on agenda setting -tutkimusperinteessä. Lisäksi tutkimus soveltaa turvallistamisen teoriaa kehystämisen jatkeena. Tutkimuksen aineisto on kerätty määrällisen sisältöanalyysin metodilla. Aiheita
koskevien uutisten määrä, sijoittelu, koko, lähteet ja kehykset analysoidaan, jonka jälkeen uutisoinnista pyritään löytämään pitkällisten ja monimutkaisten uutisprosessien yhteydessä toistuvia kaavoja, eli
huomiosyklejä.
Tutkimus osoittaa, että tutkitut aiheet ovat hallinneet uutisointia Helsingin Sanomissa. Lehti on käyttänyt lähteenään pääasiassa valtaeliitin edustajia. Talouskriisin uutisoinnissa lehti on käyttänyt lähteenään huomattavasti enemmän hallituksen kuin opposition edustajia. Lehden pakolaiskriisiuutisoinnista on löydettävissä huomiosyklin kaava, jonka mukaan uutisointi ensin kasvaa nopeasti, mutta hiipuu, kun yleisö alkaa menettää kiinnostustaan aiheeseen sen monimutkaisen luonteen vuoksi.
Vuoden edetessä uutisten kehykset myös muuttuvat. Pakolaiskriisi-uutisissa rikos ja konflikti kehystävät uutisia yhä enemmän loppuvuoden lähestyessä. Uutisissa on merkkejä siitä, että aiheita on yritetty kehystää turvallisuusuhkiksi. Tutkimus osoittaa, että pääosin globaalin valtapolitiikan tutkimuksessa käytetyllä turvallistamisen teorialla on annettavaa myös joukkoviestinnän tutkimukselle.
...
