Ajojahtia vai raportointia? : median valta Helsingin Sanomien teksteissä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten ja millaisena median valta representoituu Helsingin Sanomien teksteissä. Aineisto koostuu 43 tekstistä. Tekstit on julkaistu 15.9–15.10.2009 välisenä aikana, jolloin vaalirahakohu vauhditti keskustelua median vallasta. Aineisto sisältää pääkirjoituksia, mielipidekirjoituksia, kolumneja, keskustelupalstan tekstejä, uutisia sekä reportaaseja. Tutkimus on laadullinen, ja tutkimusmetodina on käytetty kriittistä diskurssianalyysia. Analyysi pohjautuu osittain M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kielioppiin. Teksteistä on analysoitu, miten median toimintaa kuvataan, millaisia nimityksiä mediasta käytetään ja miten poliitikkojen, median ja yleisön suhteita toiminnan kautta määritellään. Vaalirahakohua voidaan pitää suomalaisen politiikan journalismin käytänteiden murroskohtana, mikä näkyy aineistossa mediakriittisyytenä sekä median ja poliitikkojen valtakamppailuna. Aineistosta on eriteltävissä neljä toistuvaa diskurssia, jotka ovat ajojahtidiskurssi, demokratiadiskurssi, valtakamppailudiskurssi ja taloudellisen hyödyn diskurssi. Ajojahtidiskurssissa valta on medialla. Poliitikkojen ja median suhde näyttäytyy median ajojahtina ja poliitikkojen asettumisena uhrin rooliin. Ajojahtidiskurssi kuuluu vahvimmin poliitikkojen äänessä. Valtakamppailudiskurssissa poliitikot ja media kamppailevat vallasta ja yleisö jää ulkopuoliseksi. Valtakamppailudiskurssi on vallitseva uutisissa, reportaaseissa ja pääkirjoituksissa. Demokratiadiskurssissa media ei käytä valtaa vaan hoitaa tehtäviään demokratian ylläpitämiseksi. Demokratiadiskurssi on vallitseva kolumneissa. Taloudellisen hyödyn diskurssissa uutisia tehdään rahan takia ja valta on markkinoilla sekä yleisöllä. Taloudellisen hyödyn diskurssia on ainoastaan yleisön teksteissä.