Kehitysvammaisen osallisuus arjessa

Abstract

Tutkielma käsittelee kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja sen ilmenemistä. Osallisuus on laaja-alainen käsite, joka tarkoittaa yksilön kuulumista asioihin, jotka tuottavat hänelle hyvinvointia ja edistävät hänen elämänsä merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita. Osallisuus ilmenee kehitysvammaisilla eri tavoin. Kehitysvammaisen ihmisen tuen tarve vaihtelee ja osallisuuteen liittyy hyvinvoinnin kokemus. Tutkielma selvittää, mitä kehitysvammaisen ihmisen osallisuus on ja tuo esille osallisuuden eroja lievästi ja vaikeasti/syvästi kehitysvammaisen ihmisen kohdalla.

Tutkielman teoreettinen viitekehys sisältää osallisuuden käsitteen määrittelyä huomioiden hyvinvoinnin, toimijuuden, kansalaisuuden ja itsemääräämisen näkökulmia. Osallisuus ja toimijuus kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Osallisuuden lähikäsitteitä ovat osallistuminen ja osallistaminen. Kansalaisuuteen liittyy päätösten tekeminen ja itsemäärääminen arkielämän asioissa. Osallisuus näkyy yksilön hyvinvointina ja päätösvaltana omassa elämässä.

Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu seitsemästä tieteellisestä tutkimuksesta, joista kaksi on väitöskirjoja ja viisi tieteellistä tutkimusartikkelia. Aineistosta viisi on julkaistu Suomessa, yksi Isossa-Britanniassa ja yksi Australiassa. Aineiston käsittely on teorialähtöistä ja siinä on hyödynnetty Martti Siisiäisen osallisuuden nelikenttää, joka kuvaa osallisuutta suhteessa toimijan aktiivisuuteen ja häntä motivoivaan voimaan. Motivaatio voi syntyä toimijasta itsestään tai jonkin ulkopuolisen toimijan kautta. Osallisuus kuvautuu itse otettuna ja tuotettuna tai ulkoa annettuna.

Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että kehitysvammainen ihminen tarvitsee riittävän tuen osallisuuden toteutumiseen. Työntekijät tarvitsevat ammatillista osaamista ja kehitysvammaisen yksilöllistä tuntemusta, jotta pystyvät vastamaan ja mahdollistamaan kehitysvammaisen osallisuuden tarvetta. Vaikeammin kehitysvammaisen osallisuuden ilmeneminen vaatii ympäristön muutosta ja mukautumista niin, että kehitysvammainen tulee asioihin osalliseksi. Kehitysvammaisen toimijuus on pääsääntöisesti aktiivista ja itsemäärääminen toteutuu tuen avulla.