16–18-vuotiaiden ukrainalaisten suomen kieleen liittyvät tunteet, käsitykset ja toimijuus kielen oppimisen alkuvaiheessa

Abstract

Ukrainan kriisin myötä kansainvälistä suojelua hakevien määrä on Suomessa ja muualla Euroopassa kasvanut. Näin myös kielikoulutuksen tarve on lisääntynyt. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa opiskelevien Ukrainasta Suomeen paenneiden 16–18-vuotiaiden käsityksiä ja tunteita suomen kielen oppimisesta ja käyttämisestä sekä heidän toimijuutensa rakentumista. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia toimijuutta rajoittavia tunteita ja käsityksiä Ukrainasta Suomeen paenneet opiskelijat liittävät suomen kielen käyttämiseen ja oppimiseen? 2) Millaisia toimijuutta vahvistavia tunteita ja käsityksiä Ukrainasta Suomeen paenneet opiskelijat liittävät suomen kielen käyttämiseen ja oppimiseen? 3) Millaisia diskursseja opiskelijoiden kielen oppimista ja toimijuutta kuvaavat kokemukset rakentavat? Tutkimukseni sijoittuu suomi toisena kielenä -tutkimusalalle ja on osa Kieli, kiinnittyminen ja kuuluminen: ukrainalaiset osana maaseudun koulu- ja työyhteisöjä ja niiden muutosta -tutkimushanketta (Suomen Akatemia 2023–2027). Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on monimenetelmäinen neksusanalyysi, jossa yhdistän kieliekologisesta oppimisen lähestymistavasta käsin etnografisen ja diskursiivisen tutkimuksen. Aineistoni on kerätty tiimietnografisesti eräässä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen ryhmässä ja se koostuu haastatteluista, havainnointimuistiinpanoista ja visuaalisista havainnointimateriaaleista. Haastattelukertoja aineistossani on kolme: kaksi narratiivista ryhmähaastattelukertaa (6) ja kahtena havainnointipäivänä toteutetut puolistrukturoidut yksilöteemahaastattelut (4). Analysoin haastatteluaineistoni yhdistämällä narratiivisen positiointianalyysin ja diskurssianalyysin menetelmiä. Analyysini perusteella Ukrainasta Suomeen paenneiden kielen oppimista ja toimijuutta rajoittaa pelko epäonnistumisesta sekä käsitykset omasta estyneisyydestä ja korkeista kielitaitovaatimuksista. Kielen käyttöön ja oppimiseen liittyvää toimijuuden tunnetta vahvistavia tunteita ja käsityksiä muodostuu neljä: toiveikkuus ja tulevaisuuden haaveet, turvallisuus luokkahuoneessa, kokemus omista vahvuuksista ja asiantuntijuudesta sekä oppimisen ilo. Tunteisiin, käsityksiin ja näistä rakentuvaan toimijuuteen vaikuttavat sekä yksilölliset että yhteisölliset ja yhteiskunnalliset diskurssit, käsitykset ja arvostukset. Yksilön sisäisistä tekijöistä erityisesti itseen kohdistettu vaativuus sekä omien vahvuuksien sekä tulevaisuuden reflektointi vaikuttavat toimijuuteen, kun taas yhteiskunnallisista ja yhteisöllisistä tekijöistä turvallisella opettajavuorovaikutuksella, vertaissuhteilla sekä yhteiskunnan vaativuudella on opiskelijoiden kokemusten mukaan merkittävä toimijuutta rakentava rooli. Tutkimukseni tulokset antavat tietoa Suomeen paenneiden ukrainalaisten nuorten tunteiden ja käsitysten yhteyksistä kielen oppimiseen ja toimijuuteen. Tuloksiani voidaan hyödyntää kriisialueelta tulleiden kielenoppijoiden kielikoulutuksen kehittämiseen ja myös laajemmin S2-oppijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseen.