Asuinympäristön yhteys koettuihin liikunnan merkityksiin 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilla lapsilla ja nuorilla : vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen tuloksia

Abstract

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten asuinympäristö on yhteydessä liikunnan merkitysten kokemiseen 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilla lapsilla ja nuorilla. Tarkastelimme eroja asuinympäristöjen välillä merkitysten lukumäärässä sekä sitä, mitä merkityksiä pidetään tärkeinä. Tarkastelimme liikunnan merkitysten eroja asuinympäristöissä sukupuolittain, iän mukaan sekä Suomen eri alueiden välillä. Lisäksi tutkimme liikunnan merkityksissä tapahtuneita muutoksia asuinympäristön mukaan vuosien 2014 ja 2022 välillä. Liikunnan merkityksiä ei aiemmin ole tarkasteltu suhteessa asuinympäristöön, joten tutkimuksemme antaa uutta tietoa aiheesta.

Aineistona tutkimuksessamme käytimme Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2022 (LIITU) -tutkimusta, josta hyödynsimme asuinympäristöön ja merkityksiin liittyviä kysymyksiä. (n=2299) Lisäksi yhden tutkimuskysymyksen kohdalla hyödynsimme Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 (LIITU) -tutkimusta. (n=2773). Asuinympäristöllä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kaupunkia ja maaseutua. Aineiston analysointiin hyödynsimme IBM SPSS statistics –ohjelmaa. Analyysimenetelminä käytimme Mann-Whitney u-testiä, ristiintaulukointia sekä Khiin neliö -testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.

Tutkimuksessamme asuinympäristö oli yhteydessä koettuihin liikunnan merkityksiin. Kaupungissa asuvat lapset ja nuoret pitivät liikunnan merkityksiä keskimäärin tärkeämpinä kuin maaseudulla asuvat. Tulosten mukaan pojilla asuinympäristö näytti vaikuttavan enemmän liikunnan merkitysten kokemiseen kuin tytöillä. Pojilla kaupungin ja maaseudun välillä tilastollisesti merkitseviä eroja esiintyi 15 merkityksen kohdalla, kun tytöillä vastaava luku oli kolme. Lisäksi asuinympäristö vaikutti enemmän nuorempien liikunnan merkityksiin, sillä 5.-luokkalaisilla eroja ilmeni 10 merkityksen kohdalla, kun taas 9.-luokkalaisilla ainoastaan kahdessa merkityksessä.

Liikunnan merkitykset ovat osa liikuntasuhdetta ja niiden on todettu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Eroja merkityksien arvostamisessa löytyi asuinympäristöjen välillä, joten tämä saattaisi mahdollisesti näkyä myös lasten ja nuorten liikuntasuhteessa ja fyysisen aktiivisuuden määrässä eri asuinympäristöissä. Tilannetta olisi hyvä pitää silmällä, jotta tiedetään liikunnan merkitysten erojen kehityssuunta.

Our study aimed to investigate how the residential environment is related to the perceived meanings of physical activity in 5th, 7th and 9th grade children and adolescents. We examined differences between residential environments in the number of meanings attributed to physical activity and identified which meanings were considered most important. Additionally, we explored variations in the perceived meanings of physical activity in residential environments based on gender, age, and different regions of Finland. Furthermore, we analyzed changes in these meanings over the years 2014 to 2022, considering the influence of the residential environment. To our knowledge, the relationship between residential environment and perceived meanings of physical activity hasn’t been studied before. We utilized data from “Physical activity behavior of children and adolescents in Finland 2022” (LIITU), focusing on questions related to residential environment and meanings (n=2299). Additionally, for one research question, we referred to the “Physical activity behavior of children and adolescents in Finland 2014” (LIITU) study (n=2773). In this study, the term “residential environment” refers to both urban and rural areas. We conducted statistical analyses using IBM SPSS Statistics, employing methods such as Mann- Whitney U test, cross-tabulation, Chi-square test, and one-way analysis of variance. Our study revealed that the residential environment is associated with perceived meanings of physical activity. Children and adolescents living in urban areas generally considered the meanings of physical activity more important than those living in rural areas. Specifically, for boys, the residential environment seemed to have a greater impact on their perceived meanings of physical activity compared to girls. Statistically significant differences between urban and rural contexts were observed for 15 meanings among boys, while girls showed differences in only three meanings. Additionally, the residential environment had a stronger influence on the perceived meanings of physical activity among younger participants. For fifth graders, differences were evident in 10 meanings, whereas ninth graders exhibited differences in only two meanings. The meanings attributed to physical activity are part of physical activity relationship and have been linked to physical activity levels. The differences in how these meanings are valued across residential environments could potentially affect children’s and adolescents’ engagement in physical activity. Monitoring these trends is essential to understand the development of differences in perceived meanings of physical activity.