”Menikin yhtäkkiä tunteisiin – taas yllätti” : tapauskertomus musiikin merkityksestä erään asiakkaan terapiaprosessissa
Musiikki on olennainen osa musiikkiterapiaa. Perinteinen musiikkiterapian tutkimuksen muoto on tapaustutkimus. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhden henkilön uniikkia terapiaprosessia ja musiikin merkitystä terapian eri taitekohdissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten musiikki vaikuttaa kyseiseen henkilöön terapiaprosessin aikana. Havainnoinnin kohteena olivat myös asiakkaan ja terapeutin välinen vuorovaikutus sekä tietoisuus musiikin roolista.
Tämän tutkimuksen aineisto on peräisin Jyväskylän yliopistolla vuosina 2016–2020 toteutetusta masennustutkimuksesta NPNG. Tutkimuksessani tutkin musiikin roolia terapiaprosessissa, ja tarkastelun kohteena olivat kyseisen tutkimuksen aineistosta irrotetut yhden henkilön tallennetut terapiaistunnot. Tallenteiden pohjalta tehdyt havainnot saneltiin nauhalle, litteroitiin valikoidusti ja havainnoista esiin nousseita teemoja tarkasteltiin tarkemmin. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä induktiivisena ja laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä olivat havainnointi ja videoanalyysi. Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkijan havaintoja vahvistivat tallenteista esiin nousseet terapeutin ja asiakkaan omat huomiot.
Tämä tutkimus toi esiin sen, miten nopeasti ja tehokkaasti musiikki sanattomana elementtinä vaikuttaa ihmiseen. Juuri tämä etu tekee musiikista kiistattoman ylivoimaisen muihin menetelmiin verrattuna. Musiikki auttoi asiakasta tutustumaan omiin tunteisiin ja työstämään niitä. Asiakkaan huomattua, millä tavalla hän oppi hyödyntämään musiikkia erilaisten asioiden ja tunteiden käsittelyssä, hänen itseluottamuksensa vahvistui. Tämä puolestaan vahvisti minäpystyvyyttä. Erityisen merkitykselliseksi nousi niin kutsutun näkymättömän musiikin merkitys − musiikki on läsnä koko ajan, myös niissä hiljaisissa hetkissä. Tämä tutkimus vahvisti myös aikaisemmissa tutkimuksissa havaittua asiaa, että jo 12 terapiakerralla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia asiakkaan toipumisen kannalta.
Asiasanat
Improvisointi, kehollisuus, kliininen improvisointi, masennus, musiikki, musiikkiterapia, musiikin merkitys, musiikilliset interventiot, vuorovaikutus.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vastatunteiden dynamiikka musiikkiterapiassa
Syvänen, Kari (Jyväskylän yliopisto, 2005) -
”Elämä on improvisaatiota ja siinä onnistuu, kun kommunikoi” : vuorovaikutuksen merkitykset improvisaatiossa musiikkikasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta
Savolainen, Sanna-Mari (2021)Tutkielma käsittelee vuorovaikutuksen merkitystä musiikillisessa improvisaatiossa musiikkikasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta. Vuorovaikutuksen merkitystä improvisaatiossa tarkastellaan vuorovaikutuksesta tehtyjen ... -
Musiikin kehollisuuden näkökulma alle 2-vuotiaiden lasten kokonaisvaltaisen kehityksen tukena varhaisiän musiikkikasvatustyössä
Kosonen, Eerika (2019)Musiikin kehollisuuden kautta voidaan tarkastella musiikin vaikutusta ihmiseen. Musiikin tiedetään vaikuttavan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja monimuotoisesti ja musiikki on kautta aikojen ollut osa ihmisen elämää. Työni ... -
"Semmoinen matka" : kliininen lauluimprovisaatio ja merkityksellisen hetken kokemus musiikkiterapiassa
Laine, Anni (2021)Tutkin laadullisessa tapaustutkimuksessa lauluimprovisaation käyttöä tunteiden käsittelyn ja tunneilmaisun työkaluna. Oma ääni paljastaa paljon ihmisestä ja tämän sisäisestä maailmasta, ja olen kiinnostunut äänestä ... -
Musiikin herättämät emootiot psykologisina ja neurobiologisina reaktioina
Uusitalo, Sara-Alexandra (2023)Tässä tutkielmassa kootaan yhteen aiempaa tutkimusta ja kirjallisuutta musiikin herättämien emootioiden tutkimuksesta. Tutkielmassa tarkastellaan musiikin herättämiä emootioita psykologisina ja neurobiologisina reaktioina, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.