Finnish anti-money laundering regulation effectiveness and impact assessment

Abstract

Rahanpesutoimintaa tapahtuu maailmanlaajuisesti laajassa mittakaavassa, mikä lisää tarvetta arvioida nykyisten rahanpesun torjuntajärjestelmien tehokkuutta. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen rahanpesun ehkäisyn sääntelyn tehokkuutta ja mahdollisia parannuksia vaikutustenarviointiin. Päätarkoituksena on selvittää, ovatko nykyiset rahanpesun vastaiset toimet kustannustehokkaita. Toisena Pro Gradu -tutkielman keskeisenä aiheena on tutkia formalisoidun kustannus-hyötyanalyysin implementointia Suomen rahanpesun estämisen hallitusesityksissä. Kattavampaa katsausta varten käytimme ja analysoimme vertailevasti tietoja muista Pohjoismaista, mukaan lukien Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan rahanpesun rikostaloustieteen teoreettista viitekehystä, jotta voidaan osoittaa kuinka rahanpesun prosessimalli voisi ohjata jatkotyötä säädösten ja lainsäädännöllisten vaikutusten arvioinnin parissa. Tarkastelemalla useita kustannus-hyötyanalyysin käyttöä koskevia ehdotuksia annamme lisäohjeita vaikutustenarvioinnin mukauttamiseen tiettyyn lainsäädäntöön. Aiemmin mainituista maista peräisin olevien epäilyttävien ilmoitusten, rahanpesuun liittyvien tuomioiden ja takavarikoitujen ja jäädytettyjen varojen analysointi osoittaa, että epäilyttävien ilmoitusten esiintymistiheydessä on tapahtunut selkeä muutos ajan myötä. Tulokset osoittavat tämän lisäksi, että suomalaisten epäilyttäviä ilmoituksia on huomattavasti enemmän kuin muissa vertailumaissa, kun taas tuomioihin johtava osuus epäilyttävistä ilmoituksista on Suomessa jatkuvasti pienempi. Esitetty vaikutustenarvioinnin viitekehys esittää kustannus-hyötyanalyysin mahdollisia tulevaisuuden käyttötapoja Suomen rahanpesun estämisen hallitusehdotuksissa. Keskustelemme myös kustannus-hyötyanalyysin roolista tärkeänä lisäyksenä olemassa oleviin lainsäädäntötyön vaikutustenarviointimenettelyihin. Näin ollen odotamme, että tässä Pro Gradu -tutkielmassa esitetyistä tutkimustuloksista voi olla hyötyä Valtiovarainministeriön rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisenyksikölle, toiminnan arvioinnissa ja vaikutusarvioinnin parantamisessa.

Money laundering activities are known to take place globally are on a very large scale, which increases the need for assessing the effectiveness of existing anti- money laundering systems. The thesis aims to examine the effectiveness of Finnish anti-money laundering regulation and possible improvements to impact assessment. The main purpose is to find out whether the current anti-money laundering actions are cost-effective. Research on the possible use of formalized cost-benefit analysis for Finnish anti-money laundering governmental proposals is another main aspect of the thesis. For a more comprehensive review, we also accessed and analysed data in a comparative manner from other Nordic countries, including Sweden, Norway, and Denmark. The thesis reviews the theoretical framework for criminal economics of money laundering in order to show how the money laundering process model could guide further work on regulative and legislative impact assessment. Further by reviewing several proposals to the use of cost-benefit analysis, we provide further guidance on how to adapt impact assessment to a particular legislative context. Our analysis of data about suspicious reports, sentences related to money laundering, and assets seized and frozen, from the earlier mentioned countries, shows that there has been a clear change in the frequency of the suspicious reports over time. The results further indicate that the number of Finnish suspicious reports is considerably higher than in the other compared countries, while the turnover rate of suspicious reports to sentences is consistently smaller in Finland. The presented impact assessment framework shows possible future use cases of the cost-benefit analysis for Finnish anti-money laundering governmental proposals. We also discuss the role of a cost-benefit analysis as an important addition to the existing procedures for impact assessments of legislative work. We thus anticipate that the research presented in this thesis can be useful for the Finnish Finance Ministry’s unit for prevention of money laundering and terrorism financing, for future reviews on their actions and improving their impact assessment.