Suositustasoinen kehotus: Diskurssianalyysi Suomen valtiojohdon kriisiviestinnästä poikkeusolojen aikana

Abstract

ABSTRACT Laine, Janna Discourse Analysis of the Finnish Government’s Crisis Communication during Emergency Conditions in the COVID-19 Pandemic Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2024, 130 pp. Security and Strategic Analysis, Master’s Thesis Supervisors: Kari, Martti J. & Moilanen, Panu

This study focuses on the Finnish government’s crisis communication during the emergency conditions in the COVID-19 pandemic. The research method is a qualitative discourse analysis where I have also used J. L. Austin’s speech act theory. The aim was to find out, what kind of speech acts does the government use in their crisis communication in the official briefings, what kind of illocutive forces are present, and is there a relation between certain speech acts and legislation. My study can be defined as important, as it contributes to the society and concerns socially significant topic. Crisis communication during emergency conditions is a topic that has been researched only little in Finland. The research material was collected by using AI to translate the government’s official press conferences into written form. The material was checked and corrected if needed and speakers were added. Then it was analyzed in accordance with speech act theory. As a result, was identified assertives, declaratives, directives, expressives, comissives, and 21 illocutive forces. Declarations, statements, explanations, commands, and proposals were the largest groups. There was also found a basic structure of speech acts: the core of the press conferences were declaratives and directives, even if there were more assertives by number. A change was made to the real world by declaratives, such as declaring emergency conditions and restrictions. With directives the government commanded or proposed how to proceed and act accordingly to the restrictions. The main finding of directives was that their use is affected by the legislation. Directives that were not based on the law but were stated as such caused the speech act to be problematic. The illocution of such speech acts was hard to comprehend and therefore, audience could not decide whether the speech act should be considered as a command by law or a mere proposal. The following discourses were found throughout the study: argumentation of decision making, importance of vaccination, testing and self-quarantining, seriousness of the situation during the pandemic, obeying the rules given by the government, getting through the pandemic united as a nation, and ensuring economy, and education during the crisis. Another finding was that the clarity of linguistic expressions was related to the speech acts. The clearer the expression, the better the speech act. The better the speech act is, more understandable the illocution gets.

Keywords: discourse analysis, crisis communication, emergency conditions, Emergency Powers Act, restrictions, COVID-19 pandemic, the government, speech act theory, illocution, illocutive force, AI as a tool.

TIIVISTELMÄ Laine, Janna Diskurssianalyysi Suomen valtionjohdon kriisiviestinnästä poikkeusolojen aikana Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2024, 130 s. Turvallisuus ja strateginen analyysi, pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Kari, Martti J. & Moilanen, Panu

Pro gradu -tutkielmani keskittyi tarkastelemaan valtioneuvoston kriisiviestintää koronaviruspandemian vuoksi julistettujen poikkeusolojen aikaan 16.3.2020 – 16.6.2020 ja 1.3.2021 – 27.4.2021. Tutkimukseni oli luonteeltaan kvalitatiivinen diskurssianalyysi, jossa käytin puheaktiteoriaa. Tarkoitukseni oli selvittää, millaisia puheakteja valtionjohto käyttää kriisiviestinnässään koronaviruspandemiasta valmiuslain voimassaolon aikana, mitä eri illokutiivisia sävyjä puheakteista on löydettävissä, sekä mikä on tiettyjen puheaktein suhde lakiin. Tutkimustani voidaan pitää merkittävänä, sillä se kontribuoi yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen parissa, josta Suomessa on vielä vähän tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin tallentamalla valtioneuvoston tiedotustilaisuudet ja käyttämällä tekoälyä niiden saattamisessa kirjalliseen muotoon. Tämän jälkeen materiaali tarkastettiin, oikoluettiin ja sisältö analysoitiin puheaktiteorian mukaisesti. Käytin myös tilastollista analyysiä tulkinnassani. Tutkimusaineistosta löytyi assertiiveja deklaratiiveja, direktiivejä, ekspressiivejä ja komissiiveja sekä yhteensä 21 illokutiivista sävyä, joista suurimmat ryhmät olivat julistukset, toteamiset, selvitykset, käskyt ja kehotukset. Tiedotustilaisuuksien puheakteilla havaittiin selkeä rakenne: ytimen muodostivat deklaratiivit ja direktiivit. Deklaratiiveilla luotiin muutos reaalimaailmaan, direktiiveillä annettiin kansalaisille käskyjä ja suosituksia siitä, kuinka toimia. Direktiivien käyttöön vaikutti keskeisesti se, perustuivatko ne lakiin. Direktiivit, joiden puheakti oli tulkittavissa käskyksi, mutta direktiiville ei ollut löydettävissä lakiperustaa aiheuttivat ymmärrettävyydessään haasteita: onko kyseessä käsky vai pelkkä suositus? Puheaktit analysoitiin myös puhujakohtaisesti ja havaittiin, että puhujan ilmaisujen selkeydellä on havaittavissa kausaliteetti tämän puheaktien ymmärrettävyyteen. Tällöin myös puhujan illokuutiot olivat helpommin ymmärrettävissä kuulijalle. Analyysissa havaittiin läpi poikkeusolojen kantavia diskursseja: valtioneuvoston päätösten perustelu ja legitimointi, poikkeusolojen vakavuuden diskurssi, rokotteen ottamisen, testeissä käymisen ja karanteeniin jäämisen velvoittava diskurssi, käskyjen ja ohjeistusten noudattamisen tärkeyden diskurssi, yhdessä kansakuntana selviämisen diskurssi, taloudesta huolehtimisen diskurssi sekä koulutuksen ja opetuksen jatkuvuuden ja turvaamisen diskurssi.

Asiasanat: diskurssianalyysi, kriisiviestintä, poikkeusolot, valmiuslaki, rajoitukset, koronaviruspandemia, valtioneuvosto, puheaktiteoria, illokuutio, illokutiivinen sävy, tekoäly työvälineenä