Merkityskamppailut ja tarinalinjat eduskunnan keskustelussa lukuvuosimaksuista

Abstract

Suomalaisissa korkeakouluissa peritään lukuvuosimaksuja vieraskieliseen tutkintoon valituilta opiskelijoilta, jotka eivät ole Euroopan unionin, Euroopan talousalueen tai Sveitsin kansalaisia tai näiden maiden kansalaisiin rinnastettavia. Vuonna 2015 uudistetut korkeakoululait merkitsivät muutosta aiemmin kaikille tarjottuun ja lailla suojattuun maksuttomaan korkeakoulutukseen. Lakiuudistusten myötä lukuvuosimaksujen periminen tuli pakolliseksi korkeakouluille vuoden 2017 syksystä lähtien. Lukuvuosimaksut ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua puolesta ja vastaan. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2015 Suomen eduskunnan täysistuntokeskusteluja, joissa keskustellaan korkeakoulujen lukuvuosimaksujen perimisestä. Työssä tutkitaan post-strukturaalista ja argumentatiivista diskurssianalyysimetodia hyödyntäen, minkälaisia merkityskamppailuja ja tarinalinjoja eduskunnan salikeskustelussa ilmenee. Merkityskamppailut ja tarinalinjat havainnollistavat erilaisten aiheiden politisoitumista ja epäpolitisoitumista politiikkaprosessissa. Tutkimus on luonteeltaan aineistolähtöinen. Sekä post-strukturaalinen että argumentatiivinen diskurssianalyysi kuuluvat kriittisen diskurssianalyysin koulukuntaan. Aineistosta tunnistettiin kaksi merkityskamppailua, jotka olivat vetovoima ja kannattavuus. Vetovoima käsitteellistettiin yhtäältä laatua korostavana hintana ja toisaalta mahdollisuuksien tasa-arvona. Kannattavuus vuorostaan merkityksellistettiin joko opiskelijarahoituksen tuottomahdollisuuksina tai vapautena sääntelystä. Lisäksi aineistosta tunnistettiin kaksi tarinalinjaa, jotka olivat pitovoima ja suomalaisten oikeus maksuttomaan koulutukseen. Pitovoima piti sisällään yhteisen näkemyksen suomalaisen yhteiskunnan osaajatarpeesta, integraation tärkeydestä ja kansainvälisten korkeakoulutettujen työelämän kautta tuomista kansantaloudellisista hyödyistä. Suomalaisten oikeus maksuttomaan koulutukseen sai myös jakamattoman kannatuksen. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa aiemmassa tutkimuksessa esille nostetun kehityksen kanssa korkeakoulutuksen kaupallistumisesta. Salikeskustelussa kansanedustajat sanoittivat korkeakoulutuksen tehtäviä toisistaan poikkeavilla mutta myös yhteneväisillä tavoilla.