Suhtautuminen köyhyyteen Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka ihmiset ovat suhtautuneet köyhyyteen ja köyhien auttamiseen 1800-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuksessa vertailen ihmisten suhtautumista köyhyyteen eri aikakausina ja myös aikakausien sisällä taloudellisten suhdanteiden mukaan.
Tutkimusaineisto muodostuu sanomalehdissä julkaistuista mielipidekirjoituksista ja 1800-luvun osalta myös esimerkiksi pitäjänkokousten pöytäkirjoista. Lähestymistapa aiheeseen on laadullinen asennetutkimus ja tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällön analyysi. Analysoin ja tulkitsen kirjoituksia köyhyyden määrittelyjen, selitysteki-jöiden ja syiden kautta sekä pohtien sitä, kenen arvioidaan ansaitsevan apua.
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut perusteiltaan 1800-luvun alusta nykyaikaan. Tuen ansaitsevuudessa on kuitenkin nähtävissä paljon samaa nykyaikana kuin 150 vuotta sitten liitettäessä tuen ansaitsevuus ihmisten omiin valintoihin. Toki aste-eroja suhtautumisessa on ja vaikka 1800-luvulla rakenteelliset syyt köyhyyden takana olivat hyvinvointivaltion aikaa keskeisemmässä roolissa, niin suhtautuminen oli yleisesti ankarammin köyhiä itseään syyllistävämpää.
Taloudellisilla suhdanteilla oli selkeästi vaikutusta. Tuloksia hieman yksinkertaistaen voi todeta, että taloudellisina taantuma-aikoina suhtautuminen oli ymmärtäväisempää ja kiristyi taloudellisina nousukausina. Asenteissa näkyivät myös ympäröivät yhteiskunnalliset ideologiat ja toteutettu sosiaalipolitiikka. 1800-luvulla liberalististen talousajatusten ja rahatalouden vakiintuminen vaikutti köyhäinhoidon kehittämiseen ja valtiolliseen yhdenmukaistamiseen sekä siihen, että köyhät alettiin nähdä aiempaa enemmän ongelmana. 1990-luvun lamasta alkaen suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun nousivat uusliberalistiset ajatusmallit. Omaa vastuuta, julkisen talouden tehottomuutta ja sosiaaliturvan passivoittavuutta korostavat ajatukset näkyivät mielipidekirjoituksissa lievästi kasvavana trendinä. Toisaalta hyvinvointivaltion ja laajan sosiaaliturvan kannatus ei juurikaan ole Suomessa laskenut, vaan ehdoton enemmistö seisoo pohjoismaistyyppisen hyvinvointivaltion takana.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29367]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Hyvinvointiin omista lähtökohdista
Eilola, Jari (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, 2023)Hyvin- ja pahoinvoinnin välinen suhde heijastelee sitä, miten ja kuinka laajana hyvinvointi on milloinkin ymmärretty. Käsitteen merkityksen muutokset ilmentävät myös yhteiskunnassa tapahtuneita sosiaalisia ja taloudellisia ... -
Tasapainoilua köyhyyden ja hyvinvoinnin välillä : kirjallisuuskatsaus lapsen hyvinvointia köyhyydeltä suojaavista tekijöistä
Kiero, Matleena (2022)Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkielman keskeinen tehtävä on ollut selvittää suomalaisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta, mitkä ovat lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä köyhyyden tilanteessa. ... -
"Tää on Jumalan synti myyä viinaa" : ravintoloitsijoiden suhtautuminen anniskelun viranomaisvalvontaan
Junttila, Kimmo (2017)Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää ravintola-alan pienyrittäjien suhtautumista anniskelun viranomaisvalvontaan, toisin sanoen alkoholitarkastajiin ja -tarkastuksiin sekä alkoholipolitiikkaan ja -lainsäädäntöön. ... -
Perintönä köyhyys : koulutustason vaikutus ylisukupolviseen huono-osaisuuteen
Torniainen, Hanna (2021)Ylisukupolvisen huono-osaisuus on ajankohtainen aihe. Se ja sen riskitekijät huomioidaan pääministeri Marinin hallitusohjelmassa osana syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyä. Ylisukupolvinen huono-osaisuus on myös sosiaalityön ... -
Köyhyys horjuttaa lasten arkea : kirjallisuuskatsaus köyhyyden vaikutuksista lasten arkeen
Liuska-Nylund, Airi (2022)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää köyhyyden vaikutusta lasten arkipäivään. Varsinaista lasten itsensä kertomaa ja kokemaa subjektiivista tutkimusta on Suomessa tehty vielä vähän mutta kiinnostus on heräämässä ...