Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorOjakangas, Mika
dc.contributor.authorMyllymäki, Teuvo
dc.date.accessioned2024-06-14T09:52:50Z
dc.date.available2024-06-14T09:52:50Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95885
dc.description.abstractTutkielmani lähtökohta on eduskunnan budjettiretoriikka. Joka syksy eduskunta alkaa käsitellä budjettia hallituksen esityksen pohjalta. Budjetti kattaa laajoja asioita, joten myös retoriikka on laaja-alaista. Keskeinen kysymys on millaista retoriikkaa käytetään ja onko se muuttunut vuosien saatossa? Budjetti tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden valvoa ja haastaa hallitusta. Edustajat käyttävät retoriikkaa omien asioidensa ajamiseen ja esittävät vaihtoehtoja. Budjetti on vallankäytön muoto, jossa politiikkaa toteutetaan käytännössä. Tutkimusaineistoni on eduskunnan budjettidebatit vuosilta 1999, 2002, 2015 ja 2018. Niiden lisäksi hyödynnän teoreettista kirjallisuutta. Yleisen näkökulman mukaan enemmistöhallitus saa budjetin läpi ilman suuria muutoksia tai kiistoja eduskunnassa. Siksi pyrin tarkastelemaan millaisia argumentteja budjetti saa puolesta tai vastaan. Lähden liikkeelle siitä, että debatilla on vaikutusta budjettiin. Graduani varten olen lukenut kaikki budjettipuheenvuorot ja päädyin siihen lopputulokseen että jokainen vuosi on erilainen. Etenkin vertailu Lipposen ja Sipilän hallituksen budjettidebateista osoittaa miten retoriikka on muuttunut vuosien varrella. Debatin paras puoli on edustajien käyttämä retoriikka. Tutkimukseni tulos on, että retoriikka on muuttunut vuosien varrella. Tämä johtuu siitä syystä, että debatin aiheet vaihtelivat. Vuonna 1999 Keskusta oli huolissaan aluepolitiikasta ja KD pienituloisista. Vuonna 2002 tunteet olivat vahvemmin esillä, koska vaalikausi on päättymässä. Edustajat debatoivat siitä oliko hallituksen ajama talouspolitiikka oikea. Vuoden 2015 debatin pääaiheina olivat koulutussäästöt ja kiista siitä olivatko säästöt välttämättömiä. Hallitus syytti oppositiota “kreikan tiestä”. Vuoden 2018 debatin keskeisin aihe oli kuka on saanut talouden toipumaan, 1 hallitus vai EKP:n elvytyspolitiikka. Mielestäni Lipposen aikana debattien aiheet olivat monipuolisempia. Silloin debatin aiheita oli useita. Sipilän aikana debatin aiheita oli vähemmän, koska tietyt aiheet kuten koulutus veivät paljon puheaikaa.fi
dc.format.extent66
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.titleMiten eduskunta puhuu budjetista ja miten puhe on muuttunut? : kansanedustajien budjettipuheenvuorojen retorinen analyysi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406144651
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysouusliberalismi
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysotalouspolitiikka
dc.subject.ysoargumentointi
dc.subject.ysohyvinvointivaltio
dc.subject.ysovaltion talousarviot
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysobudjettipolitiikka
dc.subject.ysotalous
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright