”Ulospäin pitää esittää että kaikki on hyvin” : häpeän tunteen vaikutus ammatilliseen toimijuuteen

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia häpeän tunteen aiheuttamaa käyttäytymistä, sen taustalla olevia tekijöitä ja vaikutusta ammatilliseen toimijuuteen. Aineistona tutkimuksessa toimi sosiaalisessa mediassa kerätty “Työelämässä koettu häpeä” -kirjoitusaineisto, jonka on kerännyt Seija Lehtonen vuosien 2020–2021 aikana. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 38 kirjoitelmasta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä hyödynnettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin teoreettinen viitekehys koostui ammatillisen toimijuuden moniulotteisen rakenteen mallista (Vähäsantanen ym., 2017) sekä aiemmista häpeän tunnetta ja sen vaikutuksia käsittelevistä teorioista. Häpeä aiheutti tutkittavien kertomuksissa tunteen ja sen seuraukset kohtaavaa sekä välttelevää käyttäytymistä. Häpeän ja sen seuraukset kohtaava käyttäytyminen näyttäytyi rakentavana toimintana, mikä tarkoitti oman käytöksen reflektoimista sekä halua hyvittää tekonsa ja muuttaa käyttäytymistään paremmaksi. Välttelevä käyttäytyminen puolestaan ilmeni vetäytymisenä, piilottamisena ja lamaantumisena johtaen pääosin haitallisiin seurauksiin. Tulosten perusteella häpeän tunteen aiheuttama käyttäytyminen vaikuttaa ammatilliseen toimijuuteen. Ammatillista toimijuutta tukevia tapoja ovat rakentava käyttäytyminen, joka edistää työssä vaikuttamista ja työkäytänteiden kehittämistä sekä tahdonmukainen vetäytyminen, joka suojaa ammatillista identiteettiä tahalliselta häpäisemiseltä. Välttelevä käyttäytyminen puolestaan heikentää ammatillista toimijuutta rajaten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia, edellytyksiä tulla kuulluksi työyhteisössä, kriittistä ajattelua, omien rajojen asettamista sekä ammatillisen identiteetin ja uran rakentamista.