Hallitseva köyhyys : narratiivinen tutkimus arkipäivän köyhyyskokemuksista

Abstract

Köyhyys on yksi aikamme suurista sosiaalisista ongelmista, jota pyritään ratkomaan eri tavoin. Köyhiin kohdistuu erilaisia hallinnan muotoja, jotka rakentuvat kulloinkin vallassa oleville köyhyyden käsityksille sekä poliittisille ohjelmille. Kääntöpuolen muodostaa yksilön itseensä kohdistama hallinta, joka muovautuu subjektiin kohdistuvien odotusten ja yhteiskunnallisten normien kanssa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan köyhiin kohdistuvaa hallintaa hallinnan kohteena olevan subjektin näkökulmasta. Aineistona tutkimuksessa käytetään vuonna 2019 kerättyä Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun kirjoituksia. Aineisto koostuu 89 vapaamuotoisesta kirjoituksesta, joissa kuvaillaan eri tavoin köyhyyden vaikutuksia arkeen, niin yksilötasolla kuin suhteessa yhteiskuntaan. Aineistoa lähestytään narratiivisen analyysin keinoin ja teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Michel Foucault’n hallinnallisuutta ja hallintavaltaa nojautuen etenkin Mitchell Deanin, Nikolas Rosen ja Peter Millerin tulkintoihin. Tutkimuskysymyksiä ovat: Miten kirjoittajat kokevat tulevansa hallituiksi? Millaista hallintaa he kohdistavat itseensä? Millaisia vastarinnan muotoja tai toisin olemisen ja tekemisen tapoja kirjoituksista on tulkittavissa? Tutkimus osoittaa, kuinka monimuotoinen köyhiin kohdistuva ja heidän itseensä kohdistama hallinta ilmiönä on, sekä miten eri hallinnan muodot ovat yhteen kietoutuneita. Köyhän arjessa valta on läsnä niin valtiollisesti, byrokraattisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet ovat usein rajattuja. Köyhyys vaikuttaa merkittävästi yksilön käsitykseen itsestään sekä identiteetistään, sen ollessa myös läsnä erilaisina ruumiillisina kokemuksina arjessa. Etenkin häpeä on merkittävä yksilön arkea rajoittava tunne. Toisin olemisen ja toisin tekemisen tavoilla vastataan kohdattuun hallintaan ja neuvotellaan yhteiskunnallista omien arvojen mukaista tilaa, jossa köyhilläkin on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.