dc.contributor.advisor | Lindroos, Kia | |
dc.contributor.author | Kirjavainen, Santeri | |
dc.date.accessioned | 2024-06-13T05:47:19Z | |
dc.date.available | 2024-06-13T05:47:19Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95821 | |
dc.description.abstract | Suomen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi huhtikuussa 2023 nosti julkiseen keskusteluun mahdollisuuden Venäjän kostotoimenpiteistä. Näiden uhkakuvien nähtiin realisoituneen saman vuoden marraskuussa, kun Suomen itärajalla havaittiin poikkeuksellinen turvapaikanhakijoiden aalto, jonka epäiltiin olleen Venäjän mahdollistama. Asia nostettiin parlamentaariseen keskusteluun pääministerin ilmoituksen muodossa.
Tässä tutkielmassa tarkastelen eduskunnassa käytyä keskustelua itärajan tilanteesta soveltaen diskurssianalyysin ja valta-analyysin metodologisia lähtökohtia. Hyödynnän analyysissani Kööpenhaminan koulukunnan turvallisuusteoriaa ja turvallistamisen käsitettä. Tavoitteenani on selvittää, pyritäänkö itärajan tilanne konstruoimaan kansallisen turvallisuuden kysymykseksi. Tarkat tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia turvallisuuden diskursseja pääministerin ilmoituksen eduskuntakeskustelussa esiintyy, 2) nousevatko turvallisuuden diskurssit keskustelussa hegemoniseen asemaan ja 3) pyritäänkö itärajan tapahtumat turvallistamaan diskursseilla?
Analyysini osoitti, että neljä turvallisuuden diskurssia hallitsi keskustelussa hegemonisina. Nämä diskurssit olivat hybridivaikuttamisen diskurssi, kansainvälisten sopimusten diskurssi, Euroopan turvallisuustilanteen diskurssi ja sisäisen turvallisuuden diskurssi. Diskursseista pystyi tunnistamaan yrityksen turvallistaa itärajan tilanne. Tulokset kertovat muutoksesta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ja keskustelukulttuurissa. | fi |
dc.format.extent | 35 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | itäraja | |
dc.subject.other | Nato-jäsenyys | |
dc.subject.other | turvallistaminen | |
dc.subject.other | diskurssit | |
dc.title | Turvallistamisen diskurssit eduskunnan rajakeskustelussa syksyllä 2023 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202406134588 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Valtio-oppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Political Science | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 208 | |
dc.subject.yso | diskurssi | |
dc.subject.yso | hybridivaikuttaminen | |
dc.subject.yso | turvallisuus | |
dc.subject.yso | turvallisuuspolitiikka | |
dc.subject.yso | Venäjä | |