Iän ja sukupuolen vaikutus työttömyyden ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin ESS-tutkimuksen 9. kierroksen aineistossa : vertaileva tutkimus eri hyvinvointivaltiojärjestelmien välillä
Työttömyyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu laajasti, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden työttömien kokemaan hyvinvointiin. Tutkielmassa tarkasteltiin Euroopan Unionin maista saatuja kyselytutkimusvastauksia. Otos kattoi useita hyvinvointivaltioita, joissa työttömien sosiaaliturva toteutuu eriasteisesti. Ensisijainen tutkimuskysymys oli: "Onko 55-vuotiaiden tai sitä vanhempien työttömien koetussa hyvinvoinnissa tilastollisesti merkitseviä eroja nuorempiin ikäryhmiin verrattuna eri hyvinvointivaltioregiimeihin kuuluvissa Euroopan Unionin maissa? Toissijainen tutkimuskysymys oli: "Selittävätkö ikä, sukupuoli tai hyvinvointivaltioregiimi työttömien työttömyyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä tarkastellussa aineistossa?"
Aineistona käytettiin Euroopan sosiaalitutkimuksen (ESS) 9. kierroksen kyselydataa vuodelta 2018, joka kattaa 25 maata ja 44 577 vastaajaa iältään 16–90 vuotta. Maat luokiteltiin viiteen hyvinvointivaltioregiimiin: pohjoismainen, anglosaksinen, mannereurooppalainen, eteläinen ja itäinen Eurooppa. Hyvinvointia mitattiin 10-pisteisellä asteikolla muuttujalla "onnellinen". Analyysi sisälsi yksilötason muuttujia (työllisyystilanne, ikä, sukupuoli) ja makrotason muuttujan (hyvinvointivaltioregiimit). Aineisto analysoitiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa keskityttiin sekä koko väestöön että työttömiin kussakin hyvinvointivaltioregiimissä.
Analyysissä verrattiin aluksi työllisten ja työttömien hyvinvointia, jonka jälkeen tarkasteltiin 55 vuotta täyttäneiden tai vanhempien työttömien hyvinvointia. Tulokset osoittavat, että työttömät ilmoittivat heikommasta hyvinvoinnista kaikissa maissa verrattuna työssä oleviin. Tämä negatiivinen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä pohjoismaiden, anglosaksisen ja mannereurooppalaisen hyvinvointivaltioregiimin maissa. Sukupuoleen perustuvat erot hyvinvoinnissa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä pohjoismaiden, anglosaksisen ja mannereurooppalaisen järjestelmissä, mikä viittaa siihen, että työttömyydellä oli yhtä kielteinen vaikutus sekä miehiin että naisiin. Sen sijaan Itä- ja Etelä-Euroopan maissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero, jossa työttömien naisten kokema hyvinvointi oli korkeampaa kuin miesten.
Työttömyyden ja hyvinvoinnin välinen negatiivinen suhde oli johdonmukainen kaikkialla Euroopassa, mutta vaihteli hyvinvointivaltioregiimin mukaan. Yli 55-vuotiaat työttömät raportoivat korkeammasta hyvinvoinnista verrattuna nuorempiin työttömiin. Tämä saattaa johtua työkulttuurien eroista maiden välillä, kuten varhaisemmasta eläkeiästä joissakin maissa.
...
![showless](/themes/JYX2//images/showless.png)
![showmore](/themes/JYX2//images/showmore.png)
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28907]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tasapainoilua köyhyyden ja hyvinvoinnin välillä : kirjallisuuskatsaus lapsen hyvinvointia köyhyydeltä suojaavista tekijöistä
Kiero, Matleena (2022)Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkielman keskeinen tehtävä on ollut selvittää suomalaisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta, mitkä ovat lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä köyhyyden tilanteessa. ... -
AHJO -menetelmät: Taidepohjaisen aineiston keräämisen ohjeet yhden yliopiston henkilöstön hyvinvoinnin laadullisessa tutkimuksessa
Saarinen, Taina; Perkins, Marc; Laihonen, Petteri; Ennser-Kananen, Johanna (University of Jyväskylä, 2024)AHJO-hankkeessa tutkittiin taidepohjaisin laadullisin keinoin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä yliopistohenkilöstön hyvin- ja pahoinvointiin yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ... -
AHJO: Suomalaisen yliopiston henkilöstön hyvinvoinnin laadullinen tarkastelu taidepohjaisin työtavoin: työpajat ja haastattelut
Saarinen, Taina; Perkins, Marc; Laihonen, Petteri; Ennser-Kananen, Johanna (University of Jyväskylä, 2024)Tässä hankkeessa tutkittiin taidepohjaisin menetelmin tekijöitä, jotka vaikuttavat yliopistohenkilöstön hyvinvointiin ja ei-hyvinvointiin suuressa suomalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ... -
Keski-Suomi hyvinvoinnin tutkimuksen kansainvälisesti merkittävänä toimintaympäristönä
Fadjukoff, Päivi (Jyväskylän yliopisto, 2023)Tässä artikkelissa kuvataan hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaista yhteiskunnallista tarvetta sekä Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksia ja mahdollisuuksia monialaisen hyvinvoinnin tutkimuksen toimintaympäristönä. Hyvinvointi ... -
Kokonaisvaltainen luontokokemus, luonnossa koetut vaikutukset ja ympäristövastuullisuus : Luonnosta Virtaa – tutkimuksen ryhmämuotoinen luontointerventio
Ahvenkoski, Jonna (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Luonnosta Virtaa (LuoVi) -tutkimukseen osallistuneiden tutkittavien kokonaisvaltaisen luontokokemuksen (KOLU), luonnossa koettujen vaikutusten ja ympäristövastuullisuuden muutosta. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.