AHJO: A qualitative investigation of well-being among staff at a Finnish university using art-inspired methodology, including workshops and individual interviews
AHJO: Suomalaisen yliopiston henkilöstön hyvinvoinnin laadullinen tarkastelu taidepohjaisin työtavoin: työpajat ja haastattelut
Perkins, Marc; Ennser-Kananen, Johanna; Saarinen, Taina; Laihonen, Petteri. AHJO: A qualitative investigation of well-being among staff at a Finnish university using art-inspired methodology, including workshops and individual interviews. V. 10.1.2024. University of Jyväskylä. 10.17011/jyx/dataset/92715
Päivämäärä
2024Pääsyrajoitukset
Restricted use due to personal information protection. You can still contact author to ask for a copy of the material.
Tekijänoikeudet
Saarinen, Taina, Perkins, Marc, Ennser-Kananen, Johanna and University of Jyväskylä
Tässä hankkeessa tutkittiin taidepohjaisin menetelmin tekijöitä, jotka vaikuttavat yliopistohenkilöstön hyvinvointiin ja ei-hyvinvointiin suuressa suomalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tunnistaa yliopiston henkilökunnan hyvinvointiin ja ei-hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tutkimalla opetus-, tutkimus- sekä asiantuntija- ja ammattihenkilöstön erilaisia kokemuksia. Samalla tarkoituksemme on löytää toimia, joilla voidaan edistää yhteisöllistä hyvinvointia yliopistoissa.
Tutkimus tehtiin yhdessä suomalaisessa yliopistossa vuosina 2022-2024. Osallistujien valintaa ohjasi kaksiakselinen valintamatriisi, jonka tavoitteena oli saada monipuolinen otos yliopiston henkilöstöstä. Osallistujat valittiin siten, että he edustaisivat yliopiston eri yksiköitä (tiedekunnat, erillislaitokset ja yliopistopalvelut) ja työsuhdetyyppejä (vakituiset/lyhytaikaiset työsuhteet, koko- tai osa-aikaiset sekä opetus-/tutkimus-/asiantuntija- ja ammatillinen työskentely). Kutsutut valittiin satunnaisesti laitosten julkisista henkilöstöluetteloista. Halusimme keskittyä erityisesti alitutkittuihin määrä- ja osa-aikaiseen sekä ammatti- ja asiantuntijahenkilöstön.
Kaksikymmentäyksi henkilöä osallistui tutkimukseen. He edustivat erilaisia toimenkuvia (tutkija, opettaja tai asiantuntija/ammattihenkilöstö) ja erilaisia suhteita (pysyvä tai määräaikainen). Työpajaan osallistui kolme osallistujaa (yhdessä kolmen tutkijan kanssa), kolme osallistujaa osallistui pilottihaastatteluihin (käytännöllisesti katsoen identtisesti loppuhaastattelujen protokollalla) ja 15 osallistujaa osallistui haastatteluihin. Osallistujat olivat neljän eri tiedekunnan ja kuuden muun laitoksen henkilöstöä. Kuusi osallistujaa oli pääosin opettajia, neljä pääasiallisesti tutkijoita ja yksitoista pääasiassa asiantuntija- ja ammattihenkilöstöä.
Saadaksemme monipuolisia näkökulmia osallistujilta, käytimme taidepohjaisia tutkimusmenetelmiä. Osallistujat saivat valita, halusitko he osallistua ryhmätyöhön (karttatyöpaja) (N=3) tai yksittäisiin haastatteluihin (N=18). Karttatyöpajassa osallistujille annettiin erilaisia maalaus- ja piirtämistarvikkeita ja heitä pyydettiin piirtämään tai maalaamaan asioita (”hyvinvointikartta”), jotka havainnollistivat heidän hyvinvointiinsa tai ei-hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tutkijat keskusteluttivat osallistujia kartan piirroksista ja maalauksia, ja he myös osallistuivat piirtämiseen. Haastattelun osallistujia pyydettiin valitsemaan haastattelun taustaksi joko päiväkirjan kirjoittaminen tai sellaisten kuvien ottaminen tai etsiminen, jotka kuvastavat heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista. Haastattelun osallistujat tekivät nämä tehtävät ennen kasvokkaisiin haastatteluihin osallistumista. Haastatteluissa he keskustelivat tutkijan kanssa tuottamistaan päiväkirjateksteistä tai kuvista. Nämä haastattelut olivat suurelta osin osallistujien ohjaamia, joten kutsumme niitä "yhteisstrukturoiduiksi" puolistrukturoitujen haastattelujen sijaan.
Tämän projektin data sisältää: This project used artistic-inspired qualitative methods to investigate factors that influence well- and ill-being among university staff members at a major Finnish university. The primary goal of the research was to identify factors that affect the well- and ill-being of university staff, exploring the different experiences of teaching, research, and expert- and-professional (often called "other") staff with an aim to finding measures that can be taken to promote communal well-being in university workplaces.
The study was conducted at a single Finnish university from 2022 to 2024. Main participant selection was guided by a two-axis selection matrix that aimed to obtain a diverse sample of the university’s staff. Participants were selected to obtain variation within university units (faculties, independent institutes, and University Services departments) and variation in position type (permanent/short-term contracts, full- or part-time hours, and teaching/research/expert- and professional-staff). Invitees were haphazardly/randomly selected from public department/unit staff lists, with preference given to those who were in the short-term, hourly, and expert- and professional-staff categories.
Twenty one separate individuals participated, reflecting a variety of campus roles (researcher, teacher, or expert/professional-staff) and a variety of employment terms (permanent to temporary). Three participants attended the mapping workshop (along with three researchers), three participants participated in pilot interviews (with practically identical protocols to the final interviews), and 15 participants participated in regular interviews. Participants were members of four different faculties and six other institutes / university services units; six participants were primarily teachers, four were primarily researchers, and eleven were primarily expert- and professional-staff.
To obtain rich reflections from participants, artistic-inspired qualitative research methods were employed. Participants could participate either in a group mapping workshop (N=3) or individual interviews (N=18). In the mapping workshop participants were provided with art supplies and invited to draw/paint items or a "map" that illustrated factors that affected their well- or ill-being; researchers participated in the drawing as well, and regularly prompted the participants for reflections and discussions. Interview participants were asked to choose between either writing a journal or taking/finding pictures that reflected their experiences of workplace well-being; interview participants completed these tasks before attending a 1:1 interview, wherein the researcher discussed the participant's created items with them. These interviews were largely guided by the participants, thus we term them "co-structured" instead of semi-structured interviews.
The data in this project include:
Tutkimus tehtiin yhdessä suomalaisessa yliopistossa vuosina 2022-2024. Osallistujien valintaa ohjasi kaksiakselinen valintamatriisi, jonka tavoitteena oli saada monipuolinen otos yliopiston henkilöstöstä. Osallistujat valittiin siten, että he edustaisivat yliopiston eri yksiköitä (tiedekunnat, erillislaitokset ja yliopistopalvelut) ja työsuhdetyyppejä (vakituiset/lyhytaikaiset työsuhteet, koko- tai osa-aikaiset sekä opetus-/tutkimus-/asiantuntija- ja ammatillinen työskentely). Kutsutut valittiin satunnaisesti laitosten julkisista henkilöstöluetteloista. Halusimme keskittyä erityisesti alitutkittuihin määrä- ja osa-aikaiseen sekä ammatti- ja asiantuntijahenkilöstön.
Kaksikymmentäyksi henkilöä osallistui tutkimukseen. He edustivat erilaisia toimenkuvia (tutkija, opettaja tai asiantuntija/ammattihenkilöstö) ja erilaisia suhteita (pysyvä tai määräaikainen). Työpajaan osallistui kolme osallistujaa (yhdessä kolmen tutkijan kanssa), kolme osallistujaa osallistui pilottihaastatteluihin (käytännöllisesti katsoen identtisesti loppuhaastattelujen protokollalla) ja 15 osallistujaa osallistui haastatteluihin. Osallistujat olivat neljän eri tiedekunnan ja kuuden muun laitoksen henkilöstöä. Kuusi osallistujaa oli pääosin opettajia, neljä pääasiallisesti tutkijoita ja yksitoista pääasiassa asiantuntija- ja ammattihenkilöstöä.
Saadaksemme monipuolisia näkökulmia osallistujilta, käytimme taidepohjaisia tutkimusmenetelmiä. Osallistujat saivat valita, halusitko he osallistua ryhmätyöhön (karttatyöpaja) (N=3) tai yksittäisiin haastatteluihin (N=18). Karttatyöpajassa osallistujille annettiin erilaisia maalaus- ja piirtämistarvikkeita ja heitä pyydettiin piirtämään tai maalaamaan asioita (”hyvinvointikartta”), jotka havainnollistivat heidän hyvinvointiinsa tai ei-hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tutkijat keskusteluttivat osallistujia kartan piirroksista ja maalauksia, ja he myös osallistuivat piirtämiseen. Haastattelun osallistujia pyydettiin valitsemaan haastattelun taustaksi joko päiväkirjan kirjoittaminen tai sellaisten kuvien ottaminen tai etsiminen, jotka kuvastavat heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista. Haastattelun osallistujat tekivät nämä tehtävät ennen kasvokkaisiin haastatteluihin osallistumista. Haastatteluissa he keskustelivat tutkijan kanssa tuottamistaan päiväkirjateksteistä tai kuvista. Nämä haastattelut olivat suurelta osin osallistujien ohjaamia, joten kutsumme niitä "yhteisstrukturoiduiksi" puolistrukturoitujen haastattelujen sijaan.
Tämän projektin data sisältää:
- Karttatyöpaja: Taideteokset (alkuperäiset ja valokuvat niistä), äänitallenteet, kopio työpajan aikana käydyistä keskusteluista ja työpajan jälkeen tehdyt tutkijan pohdiskelut. Nämä tiedot sisältävät henkilötietoja, eivätkä ne ole julkisesti saatavilla.
- Haastattelut: Osallistujien toimittamat materiaalit (pääasiassa päiväkirjat ja valokuvat), haastattelutallenteet ha haastattelulitteroinnit sekä haastattelujen jälkeen tehdyt haastattelijan muistiinpanot. Nämä tiedot sisältävät henkilötietoja, eivätkä ne ole julkisesti saatavilla.
- Aineiston hankkimiseen liittyvät tiedot: Kaksikieliset (suomi ja englanti) rekrytointisähköpostimme, muistutussähköpostimme ja haastatteluoppaamme. Nämä menetelmiin liittyvät asiakirjat ovat julkisesti saatavilla Creative Commons -lisenssillä avoimeen uudelleenkäyttöön liittyvässä AHJO-menetelmien osaprojektissa.
- Neuvoa-antava paneeli: Rekrytoimme yliopistosta henkilökuntaa osallistumaan neuvottelukuntaan, joka auttoi ohjaamaan tutkimusprojektia. Tämä ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Paneelikeskusteluista tehdyt muistiinpanot säilytti tutkija, ja ne jaettiin paneelille myöhemmin tarkistettavaksi. Nämä muistiinpanot ovat sisäisiä työasiakirjoja, jotka voivat sisältää henkilötietoja, joten niitä ei julkaista.
- Mapping workshop: Two pieces of artwork (originals and photographs of them), audio recordings, a transcript of discussions during the workshop, and a transcript of researcher reflections made after the workshop. These data contain personal information, and are not publicly available.
- Interviews: Materials provided by participants (journals and photographs, primarily), interview recordings, transcripts of interview recordings, and interviewer notes made after the interviews. These data contain personal information, and are not publicly available.
- Methods details: Our bilingual (Finnish and English) recruiting emails, prompting emails, and interview guides. These methods-related documents are publicly available with a Creative Commons license for open reuse in the related sub-project on AHJO methods.
- Advisory panel: We recruited a variety of staff from the university to participate in an advisory committee that helped direct the research project. This group met two times, and notes from the panel discussions were kept by a researcher and disseminated to the panel afterwards for verification. These notes are internal working documents that may contain personal information, and thus are not being released. This project was known as AHJO: Akateemisen hyvinvoinnin yksilöllisen ja organisatorisen kehittämisen välineet (Individual and organisatory development of Academic well-being) while being run.
Julkaisija
University of JyväskyläSisältää aineistoja
- Perkins, Marc; Ennser-Kananen, Johanna; Saarinen, Taina; Laihonen, Petteri. AHJO methods: Prompts and other communications used in the AHJO project's artistic qualitative investigation into factors affecting the well-being of staff at a Finnish university.. V. 9.1.2024. University of Jyväskylä. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/92714
Asiasanat
experienced well-being well-being at work physical well-being university campuses staff studies in an institution of higher education institutions of higher education arts-based methods alternative methods qualitative research mental well-being well-being koettu hyvinvointi työhyvinvointi kvalitatiivinen tutkimus fyysinen hyvinvointi henkilöstö korkeakouluopiskelu korkeakoulut taidelähtöiset menetelmät vaihtoehtoiset menetelmät henkinen hyvinvointi hyvinvointi (terveydellinen) yliopistoalueet
Aineisto tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/ResearchDataset/194392029
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Tutkimusdata [274]
Rahoittaja(t)
Rehabilitation Foundation Peurunka; Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka srLisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
AHJO methods: Prompts and other communications used in the AHJO project's artistic qualitative investigation into factors affecting the well-being of staff at a Finnish university.
Saarinen, Taina; Perkins, Marc; Laihonen, Petteri; Ennser-Kananen, Johanna (University of Jyväskylä, 2024)AHJO-hankkeessa tutkittiin taidepohjaisin laadullisin keinoin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä yliopistohenkilöstön hyvin- ja pahoinvointiin yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli ... -
‘Teachers see nothing’ : exploring students’ and teachers’ perspectives on school bullying with a new arts-based methodology
Khanolainen, Daria; Semenova, Elena; Magnuson, Paul (Routledge, Taylor & Francis, 2021)Even though bullying is a perennial problem, there are still significant gaps in the research. The sensitive nature of the issue prompted us to develop and test a new arts-based method – a set of incomplete, problem-focused ... -
Self and others in school bullying and cyberbullying : Fine-tuning a new arts-based method to study sensitive topics
Khanolainen, Daria; Semenova, Elena (American Psychological Association, 2023)Despite continuous international research and prevention efforts, bullying not only persists globally but also evolves into new forms, such as cyberbullying. In this methodological article, we present a new arts-based ... -
School Bullying Through Graphic Vignettes : Developing a New Arts-Based Method to Study a Sensitive Topic
Khanolainen, Daria; Semenova, Elena (Sage Publications, 2020)The purpose of this study was to develop a new arts-based measure assessing school bullying and to test it within a pilot study involving 19 schoolchildren (mean age = 15.4; range = 1.00). The researchers designed the new ... -
A comparative study on campus sustainability in higher education sector in Hong Kong and Finland
Law, Cheuk Yan (2015)This thesis presents a comparative study examining the practices of campus sustainability in Higher Education Sectors between Hong Kong and Finland. Campus sustainability is a trend during the last decade as a result of ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.