Korkeakouluopiskelija ja teknostressi: etäopiskelun pimeä puoli

Abstract

Teknologialla on merkittävä rooli nyky-yhteiskunnassa ja sen rooli näkyy vahvasti niin töissä, opiskelussa, kuin myös vapaa-ajalla. Lukuisten hyötyjen lisäksi teknologian käytöllä voi myös olla haittavaikutuksia, jolloin puhutaan niin kutsutusta teknostressistä. Teknostressitutkimus on yleistynyt paljon, mutta se on keskittynyt suurimmaksi osin organisaatiokontekstiin. Tämä tutkielma pyrki täyttämään tämän tutkimusaukon käsitellen korkeakouluopiskelijoiden kokemaa teknostressiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen voimavarat ovat vähissä ja normaali toiminta tuntuu haastavalta. Teknostressillä taas tarkoitetaan teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä, jota tarkastellaan kirjallisuudessa yleensä viiden eri teknostressitekijän avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten 2020-luvulla yleistynyt etäopiskelu ja sen myötä lisääntynyt teknologioiden käyttö vaikuttaa opiskelussa koettuun stressiin ja kuormitukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten etäopiskelusta johtuva teknostressi vaikuttaa opinnoissa ja vapaa-ajalla suoriutumiseen, sekä löytää myös konkreettisia keinoja sen vähentämiseksi. Kirjallisuuskatsauksena tehdyn teoriaosion lisäksi toteutettiin empiirinen tutkimus puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 20 yliopisto-opiskelijaa. Haastatteluaineiston analysointi perustui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Analysoinnissa selvisi, että korkeakouluopiskelijoiden kokemaan teknostressiin liittyvät useat jo tunnistetut teknostressitekijät, mutta etäopiskelun yleistymisen takia on huomioitava myös muita näkökulmia. Etäopiskelussa korostuu ennen kaikkea teknologian tunkeutuminen, mikä näkyy selvimmin opiskelun ja vapaa-ajan sekoittumisena. Lisäksi selvisi, että tietoturva ja tietosuoja on tärkeää ottaa huomioon tutkittaessa korkeakouluopiskelijoita koskevaa teknostressiä. Tutkimuksen tulokset korostivat teknologian negatiivista roolia korkeakouluopiskelussa ja sitä miten kuormittavaa teknologiavälitteinen etäopiskelu voi olla. Lisäksi tulokset tarjoavat arvokasta tietoa liittyen siihen, miten korkeakouluopiskelijoiden kokemaa teknostressiä voidaan hallita parantaen samalla yleistä hyvinvointia ja jaksamista muutenkin kuormittavassa elämänvaiheessa.

Technology plays a significant role in today's society and its role is strongly visible at work, in studies, and in free time. In addition to numerous benefits, technology can also have negative effects, which can be referred to as technostress. Technostress research has become more common, but it has mostly focused on the organizational context. This thesis sought to fill this research gap by discussing the technostress experienced by university students and the factors influencing it. Stress refers to a situation where a person's resources are low and normal activities feel challenging. Technostress, on the other hand, refers to stress caused by the use of technology, which is usually examined in the literature using five different technostress factors. The purpose of the study was to find out how distance learning, which has become more common in the 2020s and the increased use of technologies, affects the stress and workload experienced in studying. The goal of the study was to increase understanding of how the technostress caused by distance learning affects performance in studies and in free time, as well as to find concrete ways to reduce it. In addition to the literature review, an empirical study was conducted with semi-structured interviews, in which a total of 20 university students participated. The analysis of the interview material was based on theory-driven content analysis. The analysis revealed that the technostress experienced by university students is related to several already identified technostress factors, but due to the increasing prevalence of distance learning, other perspectives must also be considered. In distance learning, the invasion of technology is emphasized above all, which can be seen most clearly in the mixing of studying and free time. In addition, it became clear that information security and data protection are issues that are important to consider when studying technostress concerning university students. The results of the study emphasized the negative role of technology in higher education and how burdensome technology-mediated distance learning can be. In addition, the results provide valuable information regarding how the technostress experienced by university students can be managed while improving general well-being and coping in an otherwise stressful life phase.