Iän vaikutus mobiilipankki-ikonien tunnistamisessa

Abstract

Ikäihmisten osuus suomalaisesta väestöstä kasvaa voimakkaasti. Yksilölle ikääntymisellä on muun muassa kognitiivisia vaikutuksia. Palveluiden teknistyminen ja automatisaatio voivat heikentää ikäihmisen toimijuutta. Digipalveluiden suunnittelijoita velvoittavat sekä eettiset periaatteet että laki, joka määrää tuottamaan saavutettavia palveluita, joita kaikki kansalaiset voivat hyödyntää tasavertaisesti. Kyky käyttää pankkipalveluita liittyy oleellisesti kansalaisen osallisuuteen yhteiskunnassa. Pohjoismaiset pankit ovat digitalisaation edelläkävijöitä, ja Suomessa pankit ohjaavat asiakkaitaan verkkoon. Pankkiasiointi on käytetyin digipalvelu ikäihmisillä, ja erityisesti mobiilipankin suosio kasvaa. Graafisten symbolien eli ikonien hyödyntämiselle käyttöliittymissä on tutkitut etunsa. Varsinkin mobiililaitteen näytöllä ikonit ovat avainasemassa tiedon kiteyttäjinä ja ymmärryksen lisääjinä. Ikonien haasteena on niiden monitulkintaisuus. Jotta ikoneista olisi hyötyä, niiden tulisi olla mahdollisimman tunnistettavia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ikä vaikuttaa ikonien tunnistamisessa. Myös ikonin tuttuuden, semanttisen etäisyyden ja visuaalisen monimutkaisuuden vaikutusta tunnistamiseen selvitettiin. Operationalisoinnissa sovellettiin ISO 9186 -standardia sekä keskeisiä ikonitutkimuksia. Määrällinen aineisto kerättiin kyselyllä, jossa osallistujien tuli tunnistaa 15 suomalaista mobiilipankki-ikonia sekä arvioida niiden tuttuutta. Aineistonkeruun jälkeen vastaajat (N = 305) jaettiin kahteen ikäryhmään, alle 64-vuotiaisiin (n = 253) ja 64 vuotta täyttäneisiin (n = 52). Ikonien monimutkaisuus määriteltiin objektiivisella menetelmällä, ja semanttisen etäisyyden määrittelivät asiantuntijat (N = 12) erillisellä kyselyllä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikäihmiset tunnistivat ikoneita selvästi heikommin kuin nuoremmat vastaajat. Tuttuja ikoneja tunnistettiin paremmin, ja ikäihmisten ryhmässä tuttuuden vaikutus tunnistamiseen oli voimakkaampaa kuin nuorten ryhmässä. Semanttisen etäisyyden tarkastelussa havaittiin, että läheiset ikonit tunnistettiin etäisiä paremmin, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä asiantuntijaryhmän pienen koon vuoksi. Ikonin monimutkaisuudella ei todettu olevan vaikutusta. Tutkimus osoitti, että ikoneita voidaan tutkia mielekkäästi ja luotettavasti verkkokyselyn avulla. Ikonien suunnitteluun tulisi kiinnittää huomiota, jotta kaikki käyttäjät hyötyisivät niistä. Tuttuja ikoneita tulisi hyödyntää, ja semanttista etäisyyttä pyrkiä lyhentämään. Jos standardisoituja tai vakiintuneita ikoneita ei voida käyttää, on ensiarvoisen tärkeää, että ikonit testataan kaikenikäisillä loppukäyttäjillä – myös ikäihmisillä.