Keihäänheittäjien katsekäyttäytyminen heittosuorituksen aikana
The purpose of this study was to investigate potential differences in gaze behavior between elite and intermediate level javelin throwers. The focus was on variables used in meta-analyses of the topic, which include Quiet eye durations, gaze direction, and the number of fixations between transitions and the pulling phase. Gaze behavior has been strongly suggested as an explanatory factor for performance differences in previous literature. Quiet eye refers to gaze control, defined as the final fixation or eye movement before action initiation. Longer Quiet eye durations allow for more detailed processing of motor programs and the required cortical organization. This study aims to address the following questions: What is the gaze behavior of javelin throwers? What potential differences exist in gaze behavior between elite and intermediate throwers?
The study involved four elite and seven intermediate javelin throwers. Data collection and measurements were conducted using eye-tracking glasses during throwing exercises at indoor facilities across Finland. Results showed that measurements of elite throwers were significantly better in terms of Quiet eye durations and gaze direction compared to intermediate throwers. The number of fixations did not show statistically significant evidence. Elite throwers had, on average, half the duration of Quiet eye compared to intermediate throwers. Elite throwers also exhibited a more focused gaze anchor during the throwing performance compared to intermediate throwers.
The results indicate that differences in gaze behavior between elite and intermediate throwers support previous literature. Based on the study, it can be concluded that long Quiet eye durations and a clearly focused gaze are also significant factors explaining performance differences among javelin throwers. In the future, javelin training should incorporate methods of Quiet Eye training and other gaze control exercises to more effectively develop intermediate-level throwers towards achieving SM-level results.
...
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keihäänheittäjien katsekäyttäytymisen mahdollisia eroavaisuuksia huipputason ja keskitason ryhmien välillä. Tarkastelun kohteena olivat aihealueen tutkimuksista tehdyissä meta-analyyseissa käytetyt muuttujat, jotka ovat ollut Quiet eye -kestot, katseenkohdistus ja välifiksaatioiden määrä. Katsekäyttäytyminen on tätä tutkimusta edeltävässä kirjallisuudessa osoittautunut vahvasti tasoeroja selittäväksi tekijäksi. Quiet eye on katseenhallintaa, joka määritellään viimeiseksi fiksaatioksi eli silmän liikkeeksi ennen liikkeen tuottamista. Pidemmät Quiet eye -kestot mahdollistavat motoristen ohjelmien yksityiskohtaisemman käsittelyn ja siihen tarvittavan aivokuoren organisoinnin. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: millainen keihäänheittäjien katsekäyttäytyminen on? Minkälaisia mahdollisia eroavaisuuksia huippuheittäjien ja keskitason heittäjien katsekäyttäytymisessä on?
Tutkimukseen osallistui neljä huipputason ja seitsemän keskitason keihäänheittäjää. Aineistonkeruu ja mittaukset suoritettiin silmänliikelaseilla heittoharjoitusten yhteydessä sisäheittopaikoilla ympäri Suomen. Tutkimuksen perusteella huipputason heittäjien mittaustulokset olivat merkittävästi paremmat Quiet eye -kestojen ja katseenkohdistuksen osalta keskitason heittäjiin verrattuna. Välifiksaatioiden määrällä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Huipputason heittäjillä oli keskimäärin puolet pidemmät Quiet eye -kestot kuin keskitason heittäjillä. Huipputason heittäjillä oli myös selkeästi kohdistetumpi katseankkuri heittosuorituksen aikana kuin keskitason heittäjillä.
Tulokset osoittavat, että huipputason ja keskitason heittäjien katsekäyttäytymisen eroavaisuudet tukevat aiempaa kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pitkät Quiet eye -kestot ja selkeästi kohdistettu katse ovat myös keihäänheittäjien osalta merkittävä tasoeroja selittävä tekijä. Tulevaisuudessa keihäänheittäjien harjoitteluun tulisi lisätä Quiet eye -harjoittelun menetelmiä ja muita katseenhallinnan harjoitteita, siten keskitason heittäjiä saataisiin kehitettyä tehokkaammin kohti SM-luokan tulosrajoja.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Selkäkivun yleisyys ja yhteys suorituskykyyn yliolanlajeissa
Lehtonen, Venla (2024)Selkäkipu, erityisesti alaselkäkipu, on yleinen terveysongelma sekä normaaliväestössä että urheilijoilla. On todettu, että fyysisen aktiivisuuden määrän ollessa suurta, riski altistua selkäkivulle suurenee. Yliolanlajeille ... -
Miesten keihäänheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Korte, Ville (2020)Johdanto. Keihäänheitto eroaa kolmesta muusta heittolajista merkittävästi johtuen muun muassa lineaarisesta vauhdinotosta sekä huomattavasti kevyemmästä heittovälineestä. Lajin luonteen takia siinä myös korostuvat ... -
Keihäänheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi: esimerkkeinä naisurheilijat
Hentilä, Sini (2020)Johdanto. Keihäänheitto on yksi yleisurheilun heittolajeista. Heittotekniikka on monivaiheinen ja heittäjien tekniikoissa on eroavaisuuksia. Kaikki pyrkivät kuitenkin ajoittamaan vetovaiheen liikeketjun niin, että keihään ... -
Salibandypelaajan suorituskykyprofiili ja muutokset sarjakauden aikana
Kainulainen, Janne (2015)Janne Kainulainen (2015). Salibandypelaajan suorituskykyprofiili ja muutokset sarjakauden aikana. Valmennus- ja testausoppi, pro gradu -tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 78 s. Salibandy on noussut ... -
Akillesjänteen paksuuden, neovaskularisaation esiintymisen ja isometrisen voimantuoton muutokset 12 viikon eksentrisen harjoittelun aikana akillesjänteen kivuista kärsivillä henkilöillä
Vainio, Pasi (2015)Pohkeen lihakset ovat tärkeässä roolissa jokapäiväisessä liikkumisessamme. Erilaisten liikuntasuoritusten aikana tuotetut voimat pohkeen ja säären lihaksissa välittyvät akillesjänteeseen ja voivat osaltaan olla aiheuttamassa ...