Opiskelijoiden geomedian lukutaidon ilmeneminen maantieteen ylioppilaskokeessa

Abstract

Uutiset eripuolilta maailmaa tavoittavat ihmiset hetkessä erilaisilla alustoilla ja geomedian ja monilukutaidon merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Geomedia onkin uutena oppisisältönä otettu mukaan uusiin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maantieteen ylioppilaskokeisiin osallistuneiden opiskelijoiden ymmärrystä ja osaamista aiheesta. Tutkimustehtävää varten analysoitiin 272 vastauksen otos kevään 2020 maantieteen ylioppilaskokeen 5. tehtävän vastauksista, jotka liittyivät hyvän kartan elementteihin ja niiden hyödyllisyyteen kartan lukijalle. Otos oli tehtäväkohtaisesta maksimipistemäärästä pistemäärän mukaan tasajaolla kustakin neljänneksestä ositettu satunnaisotos. Tutkimusmenetelminä ymmärryksen ja virhekäsitysten selvittämiseksi käytettiin fenomenografista tutkimustapaa sekä teoriajohtoista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan vastaukset osoittivat hyvää perusymmärrystä ja -osaamista aiheesta. Mainintoja geomediaan sisältyvän paikkatiedon osa-alueista, sijaintitiedosta ja ominaisuustiedosta, löytyi kattavasti kuvattujen elementtien kohdalta. Virheellistä ymmärrystä esiintyi etenkin kartan värivalintoja, symboliikkaa, mittakaavajanaa ja koordinaatistoa koskien. Erityisesti eronteko mittakaavajanan ja suhdelukumuotoisen mittakaavan välillä ontui useissa vastauksissa. Muutoin virhekäsitykset muodostuivat usein niin, että kartan elementtien avulla ymmärrettiin pystyvän tulkitsemaan sellaista tietoa, jota kartassa ei esitetty, mutta on saatettu sivuta muissa yhteyksissä.