Yksinäisyyden yhteys nuorten terveyskäyttäytymiseen : suunterveyden näkökulma

Abstract

The role of oral health in an individual's overall health is great and affects not only the individual's health but also their general quality of life. According to previous studies, loneliness has a negative effect on an individual's health and increases health behaviors that are harmful to health, but the connection between oral health care and loneliness has been studied only a little. The aim of this master's thesis was to find out the implementation of oral health care in Finnish youth and the connections between loneliness experienced by young people and oral health care. In addition to this, the aim was to find out the factors that were connected to poor oral health care in both lonely and non-lonely youngsters. The health behaviors that affect oral health, which the study paid attention to in addition to tooth brushing, were related to young people's eating habits and substance use. Factors whose connections to poor oral health care were examined in addition to health behaviors were social factors and gender of young people.

The research material for the thesis was the 2018 Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) survey. The data was analyzed from the 9th graders' data related to the respondent's experience of loneliness, tooth brushing, gender, psychosocial factors, eating habits and substance use. Cross-tabulation and binary logistic regression analysis were the analyzing methods for the research questions in the thesis. In addition to these, the statistical significance of the connections between the variables was determined using the chi-square test.

The results of the thesis show that the experience of loneliness is statistically significantly related to the insufficient tooth brushing of the ninth-grade boys. Correspondingly in girls no connection was found between experiencing loneliness and oral health care. Lonely young people used alcohol, nicotine products and cannabis more often than non-lonely young people. At the same time experiencing loneliness was not significantly related to young people's eating habits. In non-lonely youth the factors statistically significantly related to poor oral health care were gender and alcohol use, while in lonely youth the correspondingly related factors were gender and the use of sugary soft drinks.

According to previous studies, experiencing loneliness increases health behaviors that are harmful to one’s health and affects the individual's general health in a way that weakens it. The information obtained through the implementation of this thesis supports previous research information about the negative effects of loneliness, also regarding factors related to oral health.

Suunterveyden rooli yksilön kokonaisterveyteen on suuri ja vaikuttaa yksilön terveyden lisäksi myös tämän yleiseen elämänlaatuun. Aikaisempien tutkimusten mukaan yksinäisyys vaikuttaa yksilön terveydentilaan negatiivisesti ja lisää terveydelle haitallista terveyskäyttäytymistä, mutta suunterveyden hoidon ja yksinäisyyden yhteyttä on tutkittu ainoastaan vähän. Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisnuorten suunterveyden hoidon toteutumista ja nuorten kokeman yksinäisyyden ja suunterveyden hoidon välisiä yhteyksiä. Tämän lisäksi selvitettiin yksinäisten ja ei-yksinäisten nuorten suunterveyteen yhteydessä olevan terveyskäyttäytymisen eroavaisuuksia sekä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä huonoon suunterveyden hoitoon niin yksinäisillä kuin ei-yksinäisillä nuorilla. Suunterveyteen yhteydessä oleva terveyskäyttäytyminen, joihin tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota hampaiden harjauksen lisäksi, liittyivät nuorten ruokailutottumuksiin ja päihteiden käyttöön. Tekijät, joiden yhteyksiä huonoon suunterveyden hoitoon tarkasteltiin, olivat terveyskäyttäytymisen lisäksi nuorten sosiaaliset tekijät ja sukupuoli.

Tutkielman tutkimusaineistona oli käytössä WHO-koululaistutkimus vuodelta 2018. Aineistosta analysoitiin 9.-luokkalaisten tietoja liittyen vastaajan yksinäisyyden kokemukseen, hampaiden harjaukseen, sukupuoleen, sosiaalisiin tekijöihin, ruokailutottumuksiin ja päihteiden käyttöön. Tutkimuskysymysten analysointimenetelminä tutkielmassa toimivat ristiintaulukointi ja binäärinen logistinen regressioanalyysi. Näiden lisäksi muuttujien välisten yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä selvitettiin khiin neliötestillä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että yksinäisyyden kokemus on yhteydessä ei-suositusten mukaiseen hampaiden harjaukseen yhdeksäsluokkalaisilla pojilla tilastollisesti merkitsevästi. Tytöillä ei vastaavasti yhteyttä yksinäisyyden kokemisen ja suunterveyden hoidon väliltä löytynyt. Yksinäiset nuoret käyttivät tilastollisesti merkitsevästi useammin alkoholia, nikotiinituotteita ja kannabista kuin ei-yksinäiset nuoret. Yksinäisyyden kokeminen ei kuitenkaan ollut yhteyksissä nuorten ruokailutottumuksiin merkitsevästi. Ei-yksinäisillä nuorilla huonoon suunterveyden hoitoon tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olevat tekijät olivat sukupuoli ja alkoholin käyttö, yksinäisillä nuorilla vastaavasti yhteydessä olevat tekijät olivat sen sijaan sukupuoli ja sokeristen virvoitusjuomien käyttö.

Aikaisempien tutkimusten mukaan yksinäisyyden kokeminen lisää terveydelle haitallista terveyskäyttäytymistä ja on yhteydessä yksilön terveydentilaan sitä heikentävästi. Tämän tutkielman toteuttamisen kautta saatu tieto vahvistaa osaltaan aikaisempaa tutkimustietoa yksinäisyyden negatiivisista vaikutuksista myös suunterveyteen yhteydessä olevien tekijöiden osalta.