Kumouksen tyrskyt, kapinat ja myrskyt : käsitehistoriallinen katsaus vallankumouksen käsitteeseen Otto Wille Kuusisen poliittisissa kirjoituksissa ennen ja jälkeen vuoden 1918 sisällissodan
Tekijät
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämä kandidaatintutkielma sukeltaa vallankumouksen käsitehistoriallisiin syövereihin Otto Wille Kuusisen poliittisten kirjoitusten kautta. Vallankumous sanan suomalaisessa käsitehistoriallisessa kontekstissa merkitsee lähtökohtaisesti väkivaltaista vallanvaihtoa, mutta sanan määrittelyyn on liittynyt vuosisatain varrella runsasta debattia ja vaihtelua. Vallankumous on pohjimmiltaan latautunut käsite, jonka tulkinnat vaihtelevat runsaasti yli puoluerajojen. Tutkielma pyrkii avaamaan sitä, millaisia merkityksiä Otto Wille Kuusinen vallankumoukseen liittää ja sitä, ovatko Kuusisen näkemykset termistä muuttuneet tutkielman aineistojen julkaisuajankohtien välillä.
Otto Wille Kuusinen (1881–1964) oli merkittävä henkilö 1900-luvun alun suomalaisessa työväenliikkeessä ja sittemmin sekä Suomen että Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa. Kuusinen oli urallaan merkittävä marxismin teoreetikko, joka käsitteli myös vallankumouksen konseptia. Tutkielman aineistot ovat Otto Wille Kuusisen kynästä vuosilta 1906 ja 1918. Vuoden 1906 teksti, Anarkia ja vallankumous, esittelee kattavasti sosialidemokraattisen linssin läpi Kuusisen näkemyksiä Karl Marxin historiallisen materialismin, anarkian ja vallankumouksen suhteesta ja perehdyttää lukijan vallankumouksen historiallisiin edellytyksiin. Vuoden 1918 teksti, Suomen vallankumouksesta: Itsekritiikkiä, on Kuusisen reflektio Suomen sisällissodasta ja sitä edeltäneistä kuukausista sekä sisällissodan häviämiseen johtaneista virheistä.
Aineistojen valossa voidaan havaita, että Kuusisen vallankumouskäsitys ei edusta käsitehistoriallisesti merkittävästi eriävää kantaa vuosien 1906 ja 1918 välillä. Kuusinen suhtautuu eri tavoin muun muassa kansanvaltaisuuteen ja väkivaltaan hävityn sisällissodan jälkeen, mutta pohjimmiltaan itse vallankumous pitäytyy tiiviisti marxilaisen vallankumousteorian piirissä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5333]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
L'ennemi de mon ennemi est mon ami : äärioikeisto- ja äärivasemmistopuolueet maltillisessa ranskalaisessa sanomalehdistössä vuosina 1936–1937
Virolainen, Milla (2021)1930-lukua leimasi ympäri Euroopan poliittinen polarisaatio ja hajaannus. Neuvostoliitto oli Josif Stalinin johdolla kommunistien hallinnassa, Italiassa Benito Mussolinin perustama fasistinen puolue johti maata, ja Saksassa ... -
Vallankumouksen filosofiaa
Korvela, Paul-Erik (Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2012) -
Proletariaatin vallasta yhteistyöhön porvarillisten demokraattien kanssa : SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917–1920
Ihalainen, Pasi (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2019)Pasi Ihalainen tarkastelee artikkelissaan vuosien 1917–1920 eduskunta- ja lehdistöpuhetta diskurssihistoriallisesta näkökulmasta. Hän osoittaa, miten molemminpuolinen epäluottamus ja kärjistynyt retoriikka osaltaan vaikuttivat ... -
Monikasvoinen raatajarahvas Venäjän Karjalassa 1918–1922
Aunala, Aki (Tyoväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2024)Artikkelissa kysytään, miten proletariaatti käsitettiin neuvostovallan näkökulmasta ja miten se suhteutui valkoisten käsitykseen työväestöstä Venäjän Karjalassa sisällissodan aikana. Miten bolševikit ja suomalaiskommunistit ... -
Kommunistien suhde muuhun poliittiseen kenttään Norjan suurkäräjillä 1924 – 1927
Lampinen, Jussi (2019)1920-luvun Norjassa kommunismista tuli enenevissä määrin uhka vallinneelle yhteiskuntajärjestykselle ja se täytyi ottaa vakavasti. Tämä tutkielma avaa polarisoitunutta tilannetta, joka Norjassa tuona aikana vallitsi. Vuosien ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.