Aseelliseen vapaustaisteluun valmistautuminen Lappajärvellä ennen vuoden 1918 sisällissotaa
Maisterintutkielmassani tutkin, miten aseelliseen vapaustaisteluun valmistauduttiin
Lappajärvellä ennen vuoden 1918 sisällissodan alkua. Keskeiset tutkimusteemat ovat
jääkärivärväys ja jääkärit, suojeluskuntatoiminta ja Lappajärvelle majoittunut Ratsukoulu. Kaikilla toimintamuodoilla hankittiin valmiuksia aseelliseen taisteluun.
Selvitän, miksi aktiiviset toimintamuodot saivat alkunsa, miten ne toimivat ja millaisina ne Lappajärvellä näyttäytyivät, ketkä niihin osallistuivat, minkä puolesta tai ketä vastaan toiminta suuntautui, millaisissa olosuhteissa ne vaikuttivat ja millaisen merkityksen ne saivat. Vertaan Lappajärveä yksittäisenä esimerkkinä aiheesta yleisesti tehtyihin tulkintoihin. Selvitän ihmisten ajattelua ja käsityksiä omasta tilanteestaan suhteuttamalla heidän tietoista toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin. Tärkeimmät lähteeni ovat
suojeluskuntia ja Ratsukoulua koskeva alkuperäismateriaali, suojeluskuntakertomukset
ja jääkärien henkilötiedot. Tutkimusmetodeina ovat lähiluku, hermeneutiikka ja triangulaatio.
Tavoitteena nähtiin alun perin Suomen itsenäisyys ja viholliskuvana venäläinen
sotaväki. Sodan alkuun mennessä myös vallankumouksellisuudesta ja työväenkaarteista muodostui selvä uhka ja vihollinen. Aktiiviseen, juridisesti laittomaankin, toimintaan motivoivat ihmisten kokemat uhkakuvat, uutiset ja erilaiset huhut.
Vapaustaisteluun valmistautumiselle ja paikallistason vapaaehtoiselle järjestäytymiselle löytyi laaja kannatus. Jääkäriksi lähti 14 miestä. Suojeluskuntaan liittyi noin 140
ja Ratsukouluun noin 40 miestä. Yksityisasunnoissa majoitettiin yli 100 vierasta ratsumiestä. Ratsukoulu ja suojeluskunta harjoittelivat aseiden käyttöä julkisesti ennen sodan
alkua. Lappajärveläiset eivät jakautuneet ryhmiin toisiaan vastaan, paikallispiirteenä näkyi yhtenäisyys. Perustajina, johtajina ja merkittävimpinä ryhminä olivat talollisväestö ja virkamiehet, mutta huomattava määrä työväestöä osallistui kaikkeen toimintaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29588]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Ikävä selkkaus" : vuoden 1921 suojeluskuntakriisi suomalaisessa sanomalehdistössä
Järvikangas, Mikko (2024)Tässä maisterintutkielmassa käsittelen vuoden 1921 suojeluskuntakriisiä suomalaisessa poliittisessa sanomalehdistössä. Suomen valtiovalta ja suojeluskunnat ajautuivat vuonna 1921 kriisiin, joka koski kysymystä suojelusku ... -
Kumouksen tyrskyt, kapinat ja myrskyt : käsitehistoriallinen katsaus vallankumouksen käsitteeseen Otto Wille Kuusisen poliittisissa kirjoituksissa ennen ja jälkeen vuoden 1918 sisällissodan
Mäenpää, Arttu (2024)Tämä kandidaatintutkielma sukeltaa vallankumouksen käsitehistoriallisiin syövereihin Otto Wille Kuusisen poliittisten kirjoitusten kautta. Vallankumous sanan suomalaisessa käsitehistoriallisessa kontekstissa merkitsee ... -
Poliittinen lestadiolaisuus Suvi Ratisen romaanissa Matkaystävä
Luukkainen, Kaisla (2024)Tässä kirjallisuuden maisterintutkielmassa tutkitaan poliittista lestadiolaisuutta Suvi Ratisen romaanissa. Matkaystävä (2019). Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle luovat poliittisen teologian ja poliittisen ... -
Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
Kuusela, Hanna (2024)Historian kandidaatintutkielmani tehtävänä on selvittää hautaan siunaamista erityisenä sovinnon välineenä, kun siunattavina ovat olleet vuoden 1918 Suomen sisällissodan punaisen osapuolen vainajat ja siunaustilaisuudet on ... -
Kahdentoista markan kapina? : vuoden 1956 yleislakko Suomessa
Mertanen, Tomi (Jyväskylän yliopisto, 2004)Tomi Mertanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vuoden 1956 yleislakon poliittista tapahtumahistoriaa. Kyseessä on ensimmäinen tieteellisesti laadittu kuvaus yleislakon tapahtumahistoriasta. Mertanen selvitti lakon eri ...