Sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaidot lastensuojelutyössä

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tutkin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja. Lastensuojelun vuorovaikutustaitojen tutkiminen on merkittävää, sillä lastensuojelutyöskentelyä toteutetaan vuorovaikutuksen kautta (Hyvärinen & Pösö, 2018). Työntekijän vuorovaikutustaidoilla on merkitystä työskentelyn lopputulokseen (Forrester ym., 2019; Holland, 2000; Hyvärinen & Pösö, 2018). Aineiston sain tutkielmaani Helsingin yliopiston Vaikuttavuutta lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja vahvistamalla - Taitava 2023–2024 -tutkimushankkeesta. Analysoin aineistoa teema-analyysin keinoin.

Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu Chris Trotterin (2023) teoretisoimien neljän vaikuttavaa asiakastyötä vastentahtoisten asiakkaiden kanssa tekevän työntekijän taidon ympärille. Nämä taidot ovat roolien selventäminen, pro-sosiaalinen mallintaminen, ongelmanratkaisu ja työskentelysuhde. Trotterin teoria on yleinen, ja Trotter itse on empiirisillä tutkimuksillaan osoittanut kyseisen teorian soveltuvuuden myös lastensuojelun kontekstiin (mm. Trotter, 2002 & Trotter, 2004). Nämä taidot nimesin analyysissani pääteemoiksi, joille muodostin aineistolähtöisesti alateemoja. Alateemoiksi roolien selventämisen pääteemalle muodostuivat aiempien kokemusten käsitteleminen, valta-asetelman huomioiminen ja asioiden selittäminen. Pro-sosiaalisen mallintamisen alateemoiksi muodostuivat asiakkaan tunnetilan ja vaikeiden asioiden vastaanottaminen, vastavuoroisuus sekä työntekijän toimien merkitys siihen, mitä työntekijä viestii asiakkaalle. Ongelmanratkaisu -pääteeman alateemaksi muodostui asiakaslähtöisyys. Työskentelysuhde -pääteeman alateema on ihmisyys ja siihen liittyvät aspektit. Nämä osoittautuivat tärkeiksi työntekijän vuorovaikutustaidoiksi ja vuorovaikutuksessa huomioon otettaviksi asioiksi. Käytännössä Trotterin teoretisoimat neljä taitoa ja niiden käyttäminen linkittyivät hyvin paljon yhteen.

Sosiaalityöntekijän osoittama kiinnostus asiakasta ja tämän tilannetta kohtaan osoittautui analyysini perusteella merkittävimmäksi vuorovaikutustaidoksi. Kiinnostuksen osoittaminen liittyi jollakin tavalla kaikkiin neljään pääteemaan ja toimi usein ratkaisuna vuorovaikutuksellisiin haasteisiin.