Valkoinen kulta lasten liikuttajana : hiihto-opetus suomalaisissa peruskouluissa

Abstract

The main purpose of this Master´s Thesis is to study the position of the Finnish national sport, cross-country skiing in the Finnish education system, especially in primary education. The goal of this survey is to clarify how much cross-country skiing does physical education contain and what factors are affecting the count. As well as the target is to sort out what subject matters does the cross-country skiing lessons involve and do they geographically vary. The third point is to understand what are the goals that teachers try to reach with teaching cross-country skiing. The target group is the physical education teachers teaching in Finland, the members of the association of Finnish physical education teachers, to be exact (N=1335). The number of answers was 142. Locomotion in nature, especially on the snow has been a lifeline in the history of the northern people. Cross-country skiing has a significant history in the everyday life as well as in the Finnish wars and as an influencer of the public health. About a hundred years ago the Finns faced a unique enthusiasm for cross-country skiing as literally everyone was skiing up here. This phenomenon brought cross-country skiing into the Finnish education system, to schools. Only by understanding the nowadays it is possible to affect the future, sustainably. The research material was collected with an electric questionnaire and the material was analysed with quantitative research methods, such as SPSS-program. The main analysis methods are crosstabulation, Pearson correlation coefficient and one-way ANOVA. The survey shows that cross-country skiing yet actively is a part of the Finnish physical education in primary school. There is a correlation between the geographical location of the school and the amount of cross-country skiing lessons. However, the teachers´ age does not have a statistically significant correlation. The amount of cross-country skiing is positively affected by the location of the ski trail and the self-experienced professional competence to teaching the sport. The most negative effects are the condition of the equipment and the students´ desires for the contents of physical education. The cross-country skiing lessons involve the basic skills of movement with skis as well as playing games. However, the main subject matters are ski runs alone and technique practice. With time, the goals for teaching Nordic teaching have modified to more individually rather than socially serving. The clearance of this topic is current, because of the critical years and decades the sport is living, not least because of the climate and other resources. The culture of cross-country skiing must be consciously protected in order to maintain its position and value as a serious winter sport. Fitness skiing is living its golden years, whilst the number of competitive skiers is consistently decreasing. By paying attention to the teaching of cross-country skiing in schools we may increase the number of skiers in ski clubs as well. There is no such scientific research handling cross-country skiing, especially in school context. This is why it may be a good timing to have a look to the skis in school.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella hiihdon asemaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, erityisesti peruskoulun liikunnanopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun hiihto-opetuksen määrää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, opetuksen sisältöjä sekä tavoitteita, joita hiihto-opetuksella pyritään edistämään. Tutkittavana kohdejoukkona toimii Suomessa opettavat liikunnanopettajat, tarkemmin Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajat ry:n liikunnanopettajajäsenet (N=1335), otoksen ollessa 142 vastaajaa. Luonnossa, talvisin lumella liikkuminen on ollut elämää mahdollistava ja ylläpitävä taito pohjoisen ihmisten historiassa. Lajilla on kansallisesti merkittävä historia niin arjessa, sodissa kuin kansanterveydellisestikin. Noin sata vuotta sitten kansaamme kohdannut niin kutsuttu latuhurmion aika toi hiihdon lopulta myös kouluun, alun perin maanpuolustuksellisin tavoittein. On tärkeää ymmärtää, millaista toimintaa lajin ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi järjestetään. Näin voidaan ylläpitää ja kehittää lumilajien, kuin myös hiihdon asemaa ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa kestävästi. Koulun tämän päivän hiihto-opetusta tutkittiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin SPSS ohjelmalla, hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa, 1-suuntaista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja perustunnuslukujen analysointia. Tutkimus osoittaa, että laji kuuluu yhä liikunnanopetuksen sisältöihin ympäri maan. Koulun maantieteellisellä sijainnilla on yhteyksiä hiihto-opetuksen määrään, mutta opettajan iällä ei tilastollista merkitsevyyttä hiihtotuntien määrään. Eniten hiihtoa opetetaan Itä- ja Pohjois Suomessa, vähiten rannikkoalueilla. Voimakkaimmin määrää lisää hiihtopaikan sijainti ja oma ammatillinen valmius sen opettamiseen. Eniten määrää vähentää välineiden kunto ja oppilaiden toiveet liikunnanopetuksen sisällöistä. Opetuksen sisällöt vaihtelevat suksilla liikkumisen perustaidoista suksileikkeihin, painottuen vahvasti lenkkeilyyn ja tekniikkaharjoitteluun. Hiihto-opetuksen tavoitteet ovat muovautuneet nykypäivään kohdistuen voimakkaammin yksilöön, entisten yhteiskunnallisempien tavoitteiden sijaan. Aiheen selvitystyö on ajankohtainen, sillä laji nauttii kansallista arvoa ja suosiota, mutta elää samalla muun muassa ilmastosyistä kriittisiä vuosikymmeniä. Hiihtokulttuuria on suojeltava tietoisesti, jos sen asema ja arvo halutaan säilyttää. Kuntohiihto elää kultavuosiaan, samalla kun kilpahiihtäjien määrä on roimasti vähentynyt. Kiinnittämällä huomiota muun muassa koulujen hiihto-opetuksen sisältöihin voidaan kouluhiihdosta saada entistä innostavampaa ja mielekkäämpää, kenties innostaa uusia harrastajia lajin pariin. Tieteellistä tutkimusta kouluhiihdosta ja muutoinkin suomalaisesta hiihdosta ei käytännössä ole, varsinkaan ajankohtaista sellaista. Tämän vuoksi katsanto kouluhiihdon nykytilaan on perustelua.