The main purpose of this Master´s Thesis is to study the position of the Finnish national sport,
cross-country skiing in the Finnish education system, especially in primary education. The goal
of this survey is to clarify how much cross-country skiing does physical education contain and
what factors are affecting the count. As well as the target is to sort out what subject matters
does the cross-country skiing lessons involve and do they geographically vary. The third point
is to understand what are the goals that teachers try to reach with teaching cross-country skiing.
The target group is the physical education teachers teaching in Finland, the members of the
association of Finnish physical education teachers, to be exact (N=1335). The number of
answers was 142.
Locomotion in nature, especially on the snow has been a lifeline in the history of the northern
people. Cross-country skiing has a significant history in the everyday life as well as in the
Finnish wars and as an
influencer of the public health. About a hundred years ago the Finns
faced a unique enthusiasm for cross-country skiing as literally everyone was skiing up here.
This phenomenon brought cross-country skiing into the Finnish education system, to schools.
Only by understanding the nowadays it is possible to affect the future, sustainably. The research
material was collected with an electric questionnaire and the material was analysed with
quantitative research methods, such as SPSS-program. The main analysis methods are
crosstabulation, Pearson correlation coefficient and one-way ANOVA.
The survey shows that cross-country skiing yet actively is a part of the Finnish physical
education in primary school. There is a correlation between the geographical location of the
school and the amount of cross-country skiing lessons. However, the teachers´ age does not
have a statistically significant correlation. The amount of cross-country skiing is positively
affected by the location of the ski trail and the self-experienced professional competence to
teaching the sport. The most negative effects are the condition of the equipment and the
students´ desires for the contents of physical education. The cross-country skiing lessons
involve the basic skills of movement with skis as well as playing games. However, the main
subject matters are ski runs alone and technique practice. With time, the goals for teaching
Nordic teaching have modified to more individually rather than socially serving.
The clearance of this topic is current, because of the critical years and decades the sport is
living, not least because of the climate and other resources. The culture of cross-country skiing
must be consciously protected in order to maintain its position and value as a serious winter
sport. Fitness skiing is living its golden years, whilst the number of competitive skiers is
consistently decreasing. By paying attention to the teaching of cross-country skiing in schools
we may increase the number of skiers in ski clubs as well. There is no such scientific research
handling cross-country skiing, especially in school context. This is why it may be a good timing
to have a look to the skis in school.
...
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella hiihdon asemaa suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä, erityisesti peruskoulun liikunnanopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena
on selvittää peruskoulun hiihto-opetuksen määrää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, opetuksen
sisältöjä sekä tavoitteita, joita hiihto-opetuksella pyritään edistämään. Tutkittavana
kohdejoukkona toimii Suomessa opettavat liikunnanopettajat, tarkemmin Liikunnan- ja
Terveystiedon Opettajat ry:n liikunnanopettajajäsenet (N=1335), otoksen ollessa 142 vastaajaa.
Luonnossa, talvisin lumella liikkuminen on ollut elämää mahdollistava ja ylläpitävä taito
pohjoisen ihmisten historiassa. Lajilla on kansallisesti merkittävä historia niin arjessa, sodissa
kuin kansanterveydellisestikin. Noin sata vuotta sitten kansaamme kohdannut niin kutsuttu
latuhurmion aika toi hiihdon lopulta myös kouluun, alun perin maanpuolustuksellisin tavoittein.
On tärkeää ymmärtää, millaista toimintaa lajin ylläpitämiseksi ja säilyttäm
iseksi järjestetään.
Näin voidaan ylläpitää ja kehittää lumilajien, kuin myös hiihdon asemaa ja mahdollisuuksia
tulevaisuudessa kestävästi. Koulun tämän päivän hiihto-opetusta tutkittiin sähköisellä
Webropol-kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin SPSS
ohjelmalla, hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa, 1-suuntaista varianssianalyysiä,
ristiintaulukointia ja perustunnuslukujen analysointia.
Tutkimus osoittaa, että laji kuuluu yhä liikunnanopetuksen sisältöihin ympäri maan. Koulun
maantieteellisellä sijainnilla on yhteyksiä hiihto-opetuksen määrään, mutta opettajan iällä ei
tilastollista merkitsevyyttä hiihtotuntien määrään. Eniten hiihtoa opetetaan Itä- ja Pohjois
Suomessa, vähiten rannikkoalueilla. Voimakkaimmin määrää lisää hiihtopaikan sijainti ja oma
ammatillinen valmius sen opettamiseen. Eniten määrää vähentää välineiden kunto ja oppilaiden
toiveet liikunnanopetuksen sisällöistä. Opetuksen sisällöt vaihtelevat suksilla liikkumisen
perustaidoista suksileikkeihin, painottuen vahvasti lenkkeilyyn ja tekniikkaharjoitteluun.
Hiihto-opetuksen tavoitteet ovat muovautuneet nykypäivään kohdistuen voimakkaammin
yksilöön, entisten yhteiskunnallisempien tavoitteiden sijaan.
Aiheen selvitystyö on ajankohtainen, sillä laji nauttii kansallista arvoa ja suosiota, mutta elää
samalla muun muassa ilmastosyistä kriittisiä vuosikymmeniä. Hiihtokulttuuria on suojeltava
tietoisesti, jos sen asema ja arvo halutaan säilyttää. Kuntohiihto elää kultavuosiaan, samalla kun
kilpahiihtäjien määrä on roimasti vähentynyt. Kiinnittämällä huomiota muun muassa koulujen
hiihto-opetuksen sisältöihin voidaan kouluhiihdosta saada entistä innostavampaa ja
mielekkäämpää, kenties innostaa uusia harrastajia lajin pariin. Tieteellistä tutkimusta
kouluhiihdosta ja muutoinkin suomalaisesta hiihdosta ei käytännössä ole, varsinkaan
ajankohtaista sellaista. Tämän vuoksi katsanto kouluhiihdon nykytilaan on perustelua.
...
