Musiikinopettajien kokemuksia musiikillisesti harrastuneista oppilaista

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani musiikinopettajien kokemuksia musiikillisesti harrastuneista oppilaista. Tutkielman tarkoitus on kuulla musiikinopettajien kokemuksia ja käsityksiä musiikillisesti harrastuneista oppilaista sekä musiikillisen harrastuneisuuden ilmenemisestä peruskoulukontekstissa. Näiden näkemysten viitoittamana voimme suunnata katseen tulevaan ja pohtia, mitä me musiikinopettajina voimme oppia toistemme kokemuksista ja käsityksistä.

Tutkielma on laadullinen tutkimus. Aineistoksi keräsin neljän ylä- ja yhtenäiskoulujen musiikin aineenopettajan teemahaastattelut. Haastatteluvastauksista oli tulkittavissa musiikillisen harrastuneisuuden määritelmän monitahoisuus, jonka pohjalta loin musiikillisen harrastuneisuuden jatkumon.

Jatkumon perinteisintä käsitystä musiikillisesta harrastuneisuudesta edustaa perinteinen malli, johon kuuluu esimerkiksi instituutiopohjaisen musiikin opiskelun soitto- ja teoriatunneilla käynti. Nimitän tätä osaa jatkumosta syväharrastuneisuudeksi. Jatkumon puolivälissä on post-moderni malli, joka edustaa esimerkiksi koulun bändikerholaisia tai kuorolaisia, sekä omalla ajallaan soittoa YouTuben avulla opiskelevia. Jatkumon toisen ääripään mallia kutsun monialaiseksi malliksi, jolloin musiikin harrastautuneisuus voi olla paitsi musiikin aktiivista kuuntelua, myös musiikin soittamista ilman ohjattua opetusta – musisointia vain omaksi ilokseen. Tätä osaa jatkumosta nimitän kevytharrastuneisuudeksi.

Vastauksien pohjalta huomasin myös, että musiikinopettaja tarjoaa musiikillisesti harrastautuneille oppilaan neljänlaista tukea: eriyttämis-, psyykkistä, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen, sekä tilanteiden luomisen tukea. Kaikki tuki on luonteeltaan pääosin positiivista, kannustavaa ja oppilaiden osaamista sekä oppimista tukevaa. Lisäksi musiikillisesti harrastautuneet oppilaat ovat musiikinopettajien mielestä parhaimmillaan musiikintuntien voimavara, jotka kannattelevat yhteismusisointia.

Tulosteni kautta kartutin yleisiä käsityksiä musiikin harrastuneisuudesta peruskoululaisilla. Oli merkittävää, miten monimuotoiset käsitykset musiikinopettajilla on oppilaidensa musiikillisesta harrastuneisuudesta. Jatkotutkimus olisi mahdollista esimerkiksi musiikillisen harrastuneisuuden jatkumon sekä kevyt- ja syväharrastuneisuuden käsitteiden parissa.