Varhaislapsuudessa koetun motorisen pätevyyden yhteydet alakouluiän motorisiin taitoihin

Abstract

The purpose of this longitudinal study was to conduct associations between 5–7-year-olds perceived motor competence and 6–11-year-olds actual motor skills. In addition, gender differences in these associations were studied. Two of the main variables, perceived motor competence (PMC) and motor skills (MS), were examined separately.

The collection of the data was part of Skilled kids (2015–2016) and Active family (2018–2020) research projects, organized by The University of Jyväskylä. The most relevant information and results from the research projects that were needed for the main purpose of this graduational thesis were collected from 295 children. 142 of them were girls and 153 were boys. The PMSC-test was used to measure perceived motor competence in Skilled kids. TGMD-3- and KTK-tests were the measurement tools of motor skills in Active family. The data of the study was analyzed using IBM SPSS Statistics 27 -program and results were reported with mean (m), standard deviation (sd) and percental shares (%). Data was described with sheets, box plots and graphs. One-way ANOVA was conducted to analyze the relationships of PMC and MS. Two-way ANOVA was used to examine possible gender effects. The Mann-Whitney U-test and t-test were applied to study gender differences.

The results indicated that there was statistically significant association between the lowest category of PMC and MS. Statistically significant associations between other categories of PMC and MS weren´t found. There were no differences between genders in PMC, MS and the association of PMC and MS.

In conclusion, the study found that the children with weakest PMC are in danger of dropping out of normal motor skill development. More research will be needed to study the association of PMC and MS in older age groups. Resources of helping the children with the lowest PMC in developing MS are extremely important for active lifestyle in the future.

Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia yhteyksiä 5–7-vuotiaiden lasten koetulla motorisella pätevyydellä on myöhemmällä iällä, 6–11-vuotiaana todellisiin motorisiin taitoihin. Lisäksi tutkittiin sukupuolten eroja yhteydessä. Myös kahta päämuuttujaa, koettua motorista pätevyyttä ja motorisia taitoja, tutkittiin erikseen.

Tutkimusaineiston kerääminen oli osa Jyväskylän yliopiston Taitavat tenavat (2015–2016) ja Liikkuva perhe (2018–2020) -tutkimushankkeita. Tämän pro gradu -tutkielman päätutkimuskysymykseen oleelliset tiedot ja tulokset seurantatutkimuksen molemmista vaiheista löytyi yhteensä 295 lapselta, joista 142 oli tyttöjä ja 153 oli poikia. Taitavat tenavat -hankkeessa koettua motorista pätevyyttä mitattiin PMSC-testillä ja Liikkuva perhe -hankkeessa motorisia taitoja TGMD-3- ja KTK-testeillä. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa. Raportointiin käytettiin tunnuslukuja keskiarvolle (ka), keskihajonnalle (kh) sekä tutkimusjoukolle (n). Aineiston kuvailemiseen hyödynnettiin taulukoita, laatikkokaavioita sekä muita kuvaajia. Analysoinnissa pätevyysluokkien yhteyttä motorisiin taitoihin selvitettiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja mahdollista sukupuolen vaikutusta tähän yhteyteen kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Lisäksi sukupuolten välisiin eroihin käytettiin Mann-Whitney U-testiä sekä t-testiä.

Tulokset osoittivat, että alimman koetun motorisen pätevyysluokan ja heikoimpien motoristen taitojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Muissa pätevyysluokissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä motorisiin taitoihin. Sukupuolten välillä merkitseviä eroja ei ollut koetussa pätevyydessä, motorisissa taidoissa tai niiden yhteydessä.

Tässä tutkimuksessa selvisi, että kaikkein heikoimmiksi motorisilta taidoiltaan itsensä kokevat lapset ovat vaarassa jäädä jälkeen normaalista motoristen taitojen kehityksestä. Lisätutkimusta tarvitaan myös myöhemmälle iälle näiden kahden muuttujan eli koetun motorisen pätevyyden ja motoristen taitojen yhteydestä. Lisäksi keinot heikoimman pätevyysluokan omaavien lasten motoristen taitojen kehittämiseen ovat erittäin tärkeitä liikunnallisen elämäntavan luomisessa tulevaisuuteen.