Kiista luonnonsuojelusta : oikeuttamisen maailmat ja valtapositiot luonnonsuojelulain uudistuksessa

Abstract

Luonnon itseisarvon ja luonnon hyödyntämisen välillä on ristiriita: luonnon kantokyky on ylittynyt ja samalla luontoa hyödynnetään ihmisen elintason turvaamiselle. Sääntely on yksi keino vaikuttaa asenteisiin. Tämän vuoksi on olennaista kiinnittää huomiota, ketkä pääsevät yhteiskunnassa määrittelemään, mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää ja miten valmisteltavia säädöksiä oikeutetaan.

Tutkielmassa selvitetään, ketkä pääsevät osallistumaan luonnonsuojelulain uudistuksen säädösvalmisteluhankkeeseen, joka toteutettiin 1.1.2020–28.2.2022 ympäristöministeriön toimesta. Analyysissa sovelletaan Pierre Bourdieun sekä Neil Fligsteinin ja Doug McAdamin kenttäteorioita. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, minkälaisiin oikeuttamisen maailmoihin lausuntopalautteessa vedotaan ja kenen oikeuttamiset lopulta hallituksen esityksessä otettiin huomioon. Tutkielman aineistona käytetään lausuntopalautetta, jota ympäristöministeriö pyysi hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Metodina käytetään Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysia, jolla voidaan soveltaa Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian kategorioita julkisten kiistojen analysoimiseen.

Ympäristöjärjestöt ja elinkeinoelämän edunvalvojat ovat olleet vahvassa asemassa säädösvalmistelun kentällä. Luonnonsuojelulain uudistuksen lausuntopalautteen argumentaatiossa vedottiin eniten teollisuuden maailmaan, toiseksi eniten ekologian maailmaan, kolmanneksi eniten kansalaisuuden maailmaan ja neljänneksi eniten markkinoiden maailmaan. Ympäristöjärjestöt esittävät eniten kyseisten oikeuttamisen maailmojen vaateita ja elinkeinoelämän edunvalvojat toiseksi eniten. Ympäristöjärjestöjen ja elinkeinoelämän edunvalvojien lausuntopalaute vaikutti jossakin määrin lopulliseen hallituksen esitykseen.

Tulokset vahvistavat aikaisempaa näyttöä siitä, että valtasuhteet vaikuttavat, miten sidosryhmät osallistuvat ja vaikuttavat säädösvalmisteluun. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että oikeuttamisen maailmoihin vetoamista hyödynnetään strategisesti säädösvalmistelukentän valtakamppailussa.