Koulu- ja nettikiusaamisen uhriksi joutumisen esiintyvyys sekä yhteys koettuun psykologisen turvallisuuden tunteeseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten paljon koulukiusaamista ja nettikiusaamista esiintyy suomalaisten 3.- ja 4.-luokkalaisten oppilaiden keskuudessa sekä missä määrin kiusaamisen eri muodot päällekkäistyvät. Tutkimme myös, miten sukupuoli, koulussa kiusatuksi joutuminen sekä nettikiusatuksi joutuminen ovat yhteydessä oppilaiden kokemaan psykologiseen turvallisuuteen. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikön (InterLearn) toimesta. Aineisto kerättiin vuoden 2023 keväällä, ja yhteensä 726 oppilasta 40:stä eri luokasta osallistui aineiston keruuseen. Analyysimenetelminä käytimme Pearsonin korrelaatiota, ristiintaulukointia sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan koulussa kiusatuksi joutuneita oli enemmän kuin nettikiusatuksi joutuneita. Etenkin nettikiusattujen oppilaiden kohdalla kiusaaminen päällekkäistyi. Pelkästään nettikiusattujen oppilaiden osuus oli odotettua suurempi. Koulussa kiusatuksi joutuminen ja sukupuoli olivat yhteydessä oppilaiden koettuun psykologisen turvallisuuden tunteeseen. Nettikiusatuksi joutuminen ei sen sijaan ollut yhteydessä oppilaiden koettuun psykologisen turvallisuuden tunteeseen. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että netissä kiusattujen oppilaiden määrä on kasvussa samalla kun koulukiusattujen oppilaiden määrä on vähentynyt. Tuloksemme myös osoittavat, että sukupuolten välillä ei ole eroa kiusaamisen kohteeksi joutumisessa. Koettuun turvallisuuden tunteeseen voimakkaammin yhteydessä vaikuttaa olevan se, joutuuko kiusatuksi ollenkaan, eikä niinkään kuinka usein kiusaamisen uhriksi joutuu.