Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia tukevat ja haastavat tekijät pandemia-aikana

Abstract

The study mapped the work well-being of early childhood education leaders during the corona pandemic (COVID-19). The issue was addressed in the responses of the leaders (N = 476) to open-ended questions, in which they described their experiences of supportive and challenging factors in their work. The data were collected with an electronic questionnaire in February 2021 as part of a larger survey study by [name of the university] [name of the study]. The data were analysed by means of theory-based content analysis. A resource-based work well-being model was used in the classification. The results show that the increase in workload and the challenges of human resource management most often burdened leaders' well-being. Support from the work community and colleagues was most often perceived as a factor supporting work well-being. The early childhood education organiser's efforts to provide work-related resources and clear guidelines supported leaders' well-being. The uncertain conditions in the society due to the pandemic emerged as a factor challenging leaders’ experienced work well-being and was added as a new dimension to the used well-being model. Based on the results of the research, work designing should focus on job content, peer support practices and resources provided by the organization.

Tutkimuksessa kartoitettiin varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia koronapandemian (COVID-19) aikana. Aineistona olivat johtajien (N = 476) avokysymysvastukset, joissa he kuvailivat kokemuksiaan omaa työhyvinvointia tukevista ja haastavista tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2021 ja se on osa laajempaa Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimusta. Avovastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja luokittelussa käytettiin voimavaroihin perustuvaa työhyvinvoinnin mallia. Tulokset osoittavat, että työn määrän lisääntyminen ja henkilöstöjohtamisen haasteet kuormittivat useimmin johtajien työhyvinvointia. Työyhteisön ja kollegojen vertaistuki koettiin useimmin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Myös varhaiskasvatuksen järjestäjän toimet työn tekemiseen liittyvien resurssien järjestämiseen ja selkeiden toimintaohjeiden laatimiseen tukivat usein johtajien hyvinvointia. Työhyvinvointia haastavista tekijöistä puhuttaessa nousivat esille yhteiskunnassa vallitsevat pandemia-ajasta johtuvat epävarmat olosuhteet, jotka heijastuivat johtajien kokemuksiin omasta työhyvinvoinnistaan. Yhteiskunnalliset olosuhteet luokittelevana osatekijänä on uusi ulottuvuus suhteessa käytettyyn työhyvinvointimalliin. Koronapandemian kaltainen tilanne vaatii työn uudelleen suunnittelua. Tutkimuksen tulosten perusteella suunnittelun painopisteiden tulisi olla työn sisällöissä, vertaistuen käytännöissä ja organisaation tarjoamissa resursseissa.