Kirjallisuuskatsaus kuorolauluharrastuksen itsekoettua hyvinvointia edistävistä syistä ja vaikutuksista

Abstract

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus kuorolauluharrastuksen itsekoettua hyvinvointia edistävistä syistä ja vaikutuksista. Tutkielma painottuu alan suomalaiseen tutkimukseen, aikuiskuorolauluharrastajiin, sekä täsmällisten tieteiden näkökulmaan. Tutkielman tavoitteina on antaa alustava, silti monipuolinen ja tematisoitu, kuva tutkimuksen aiheesta ja sen ajantasaisesta tutkimustiedosta.

Tutkielman keskeiset teoreettiset lähtökohdat ovat seuraavat. Kuorolauluharrastukseen liittyviä, itsekoettua hyvinvointia edistäviä syitä ja vaikutuksia voidaan tutkia joko täsmällisten tai ankarien tieteiden menetelmin; tämä tutkielma keskittyy täsmällisten tieteiden tutkimusaineistoon. Itsekoettu hyvinvointi on monitulkintainen käsite. Täsmällisissä tieteissä itsekoettua hyvinvointia voidaan tarkastella jakamalla hyvinvoinnin käsite fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Tutkielman menetelmä on kartoittava narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman analyysi koostuu ensisijaisen aineiston jäsentämisestä teoreettisesta viitekehyksestä tulkittavissa olevalla tavalla. Ensisijaisena aineistona on musiikkitieteellinen vertaisarvioitu kirjallisuus, jossa aiheena on kuorolauluharrastuksen hyvinvointia edistävät syyt ja vaikutukset. Toissijaisena aineistona on tutkielman peruskäsitteitä ”hyvinvointi”, ”itsekoettu hyvinvointi”, ”syy”, ”vaikutus” ja ”syy-seuraussuhde” selventävä tieteenfilosofinen kirjallisuus, sekä suomalaisten viranomaisten tiedotteet.

Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että kuorolauluharrastus voi edistää aikuiskuorolauluharrastajien itsekokemaa fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia, mutta ei välttämättä aina eikä kaikkien hyvinvointikategorioiden kaikilla alueilla. Tuloksena myös on, että täsmällisten tieteiden tieto pätee täsmällisten tieteiden viitekehyksessä, mutta ei välttämättä kerro ihmisten kaikista kuoroharrastuksen motiiveista eikä siitä, minkälainen subjektiivinen hyvinvointikäsitys kullakin kuoroharrastajalla on ja kuinka tärkeänä kuoroharrastajat pitävät kuoroharrastuksen hyvinvointivaikutuksia.

The thesis is a literature review on the causes and effects of choral singing on self-reported well-being. The thesis focuses on Finnish research in the field, adult choral singing enthusiasts, and the perspective of exact sciences. The aims of the thesis are to provide a preliminary, yet comprehensive and thematic, picture of the research topic and its current research knowledge.

The main theoretical premises of the thesis are as follows. The causes and effects of choral singing on self-reported well-being can be studied using either exact, that is quantitavive, or rigorous, that is qualitative, science methods; this thesis focuses on the exact science research literature. Self-induced well-being is an ambiguous concept. In the exact sciences, self-generated well-being can be examined by dividing the concept of well-being into physical, psychological, cognitive and social well-being.

The method of the study is a narrative literature review. The analysis of the thesis consists of structuring the primary data in an interpretable way within the theoretical framework. The primary data is the peer-reviewed literature in musicology on the causes and effects of choral singing on well-being. Secondary sources are the scientific and philosophical literature clarifying the basic concepts of 'well-being', 'self-generated well-being', 'cause', 'effect' and 'cause-effect', as well as information from the Finnish authorities.

The main finding of the thesis is that choral singing can contribute to adult choral singers' self-perceived physical, psychological, cognitive and social well-being, but not necessarily always and not in all areas of well-being. The result is also that knowledge from the exact sciences is valid within the framework of the exact sciences, but does not necessarily tell us about all of people's motivations for choir practice, nor about the subjective conceptions of well-being that each choir enthusiast has, nor about the importance that choir enthusiasts attach to the well-being effects of choir practice.