Kehopositiivisuusaktivistien strategioita vihapuhetta vastaan : huolenpitoa ja vastaanpuhumista suomalaisessa Instagramissa

Abstract

Vihapuhe on sukupuolittunut ja intersektionaalinen ilmiö, joka kohdistuu erityisesti vähemmistöihin ja pyrkii näiden vaientamiseen ja ulossulkemiseen julkisesta keskustelusta. Tarkastelemme artikkelissamme Instagramissa toimivien suomalaisten kehopositiivisuusaktivistien keinoja vastustaa vihapuhetta ja tuottaa vastapuhetta. Suhteutamme tunnistamiamme strategioita vallitsevaan vastapuhetutkimukseen ja tutkimukseen niin kehopositiivisuusaktivistien käyttämistä kuin feministisistä verkkotaktiikoista. Hyödynnämme etenkin bell hooksin vastaanpuhumisen (talking back) käsitettä, joka korostaa syrjinnän – tässä vihapuheen – kohteeksi joutuvien ihmisten omaa toimijuutta. Haastattelututkimusta, sosiaalisen median analyysia ja kanssakulkijuustutkimusta hyödyntävän tutkimuksemme perusteella ehdotamme, että tarkastelemiemme aktivistien vastapuhestrategioiksi on tunnistettavissa vihapuheen julkinen haltuunotto, huolenpito turvallisesta sometilasta ja vastarepresentaation tuottaminen. Nämä strategiat ulottuvat paitsi vihapuheeseen myös syrjiviin normeihin, joiden ylläpitämiseen sosiaalisen median alustat osallistuvat.

Hate speech is a gendered and intersectional phenomenon that is especially targeted towards different minority groups and aims at their silencing and shunning out from public discussion. In our article, we discuss Finnish Body Positive activists’ counteractions against hate speech, as we analyse and identify their strategies of counterspeech and ways of defending themselves and others from online hate. We set these strategies in dialogue with the ongoing discussion about counterspeech, as well as previous research about feminist online tactics and strategies used by body positive activists. We specially make use of bell hook’s concept talking back, which emphasizes the agency of individuals and groups of people facing oppression – here hate speech. Combining data from thematic interviews with the activists, social media analysis, and digital co-research, we suggest that the three central strategies of counterspeech, as seen in their work, are: public reclaiming of hate speech; caretaking of safer social media spaces; and producing counter-representations. These three strategies extend from the problems caused by hate speech towards the discriminating socio-cultural norms, which are partly reproduced by the social media platforms.